SuomiAreenan päihdepaneeli: Avoimuus auttaa poistamaan päihteisiin liittyvää stigmaa
Runsaslukuinen yleisö seurasi Rinnekotien päihdepaneelia SuomiAreenassa Porissa 25. kesäkuuta. Keskustelussa pohdittiin muun muassa ratkaisuja nuorten päihteiden käyttöön ja viimeaikaisten poliittisten päätösten vaikutuksia sekä keskusteltiin häpeästä.
Helteisessä säässä käydyssä keskustelussa lähdettiin liikkeelle perusasioista: Näkyykö päihdeongelma päällepäin?
Tilaisuuden juontaja, tietokirjailija ja MTV uutisten entinen päätoimittaja Anu Kuistiala kysyi panelisteilta, voiko päihdeongelmainen elää niin sanottua normaalia elämää, menestyä ja hoitaa arkensa?
”Kyllä ilmeisesti voi. Kun itse raitistuin runsas neljä vuotta sitten, yllätyin, miten hämmästyneitä läheiseni ja tuttavani olivat. Kaikki varmasti olivat huomanneet, että jokin on vialla, mutta eivät tajunneet, että mikä. Ilmeisesti 20-30-vuotias, työssäkäyvä nainen ei osu perinteiseen päihderiippuvaisen lokeroon. Näin siitä huolimatta, että olin kerran jopa sammunut työpaikalle”, kertoi tietokirjailija Katri Ylinen.
Puuttuminen on välittämistä
Katri Ylinen järjestää Sober Furious -tapahtumia, jotka kannustavat kyseenalaistamaan omia alkoholiin liittyviä tottumuksia. Ylinen kritisoi ajatusta, että alkoholi on olennainen osa suomalaista kulttuuria.
”Yhteiskunnassamme alkoholin käyttö on normi ja toisaalta erilaisuutta pelätään aivan liikaa. Jos alkoholinormista poikkeamista ei pelättäisi näin paljon, emme tarvitsisi alkoholia sosiaalisena liukasteena”, Ylinen totesi.
Samaan aikaan kuin alkoholista kieltäytyvä joutuu perustelemaan valintaansa, alkoholihöyryinen ylilyönti herättää helposti paheksuntaa. Alkoholista ei saa kieltäytyä, mutta kontrollin menettämistä paheksutaan ja henkilö voi joutua huomaamaan jäävänsä ongelmansa kanssa yksin.
Läheisen päihdeongelmaan voi ja pitää puuttua. Puuttuminen on välittämistä.
Päihdelääkäri, Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen muistutti, että läheisen päihdeongelmaan voi ja pitää puuttua. ”Puuttuminen on välittämistä”, Kantonen totesi paneelissa.
”Päihteiden käyttö ei ole missään tilanteessa henkilön oma asia, joka ei vaikuta muihin. Päihteistä voi aiheutua haittoja henkilölle itselleen, tämän läheisille, yhteisölle ja lopulta koko yhteiskunnalle”, tiivisti Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualuejohtaja Matti Järvinen.
Sairaus ei ole tahdon asia
Rinnekotien kyselyn mukaan monet yrittävät puuttua läheisensä päihteiden käyttöön. Jos ongelma on perhepiirissä, kaksi kolmasosaa vastasi puuttuneensa asiaan. Sen sijaan ystävä- ja työverkostoissa asiasta puhuminen on selkeästi vaikeampaa: vain vajaa puolet oli ottanut asian puheeksi. Päihdeongelmasta puhumista hävetään – panelistien mielestä turhaan.
”Pitäisi silti toimia, vaikka hävettää. Usein ajattelemme olevamme tosi yksin kokemustemme kanssa, ja tässä osasyy on juuri se, ettei näistä asioista puhuta. Pitäisi puhua, jotta päihderiippuvuuteen liittyvä häpeästigma saadaan purettua”, Katri Ylinen sanoi.
Ylinen huomautti, että alkoholi on usein tapa, jolla yritetään ratkaista jokin muu ongelma ja siksi tenttaava tai syyllistävä lähestymistapa tuo harvoin toivottua tulosta. Joskus riittää, kun kysyy yksinkertaisesti, ”mitä sinulle kuuluu?”.
Rinnekotien kyselyssä 69 prosenttia vastaajista arvioi, että päihderiippuvuudesta eroon pääseminen ei onnistu pelkällä tahdonvoimalla. Kuitenkin 27 prosenttia oli toista mieltä.
”Tahdonvoimasta ei varmasti ole haittaa minkään muutoksen tekemisessä. Kuitenkin jos halutaan pysyvä muutos, pelkkä oma halu harvoin riittää, koska päihderiippuvuus on sairaus, ei tahdon asia. Myöskään tieto yksin ei pelasta – tiedän monia päihteisiin kuolleita alkoholitutkijoita ja lääkäreitä”, Kantonen sanoi.
Tulevaisuus ilman päihteitä
Monien nuorten ykköspäihde ei enää ole alkoholi, vaan se on korvautunut muun muassa kannabiksella, amfetamiini ja ekstaasilla, mutta myös tätä kovemmilla huumeilla.
Lastensuojeluyksikkö Rinnekodit Poppelin yksikönjohtaja Elisa Uusi-Oukari kehotti vanhempia olemaan kiinnostuneita nuorten maailmasta.
”Luottamuksen luominen nuoren kanssa vaatii aikaa. On päästävä samalle sivulle nuoren kanssa, sitä ennen luottamuksellinen keskustelu ei onnistu.”
Luottamuksen luominen nuoren kanssa vaatii aikaa. On päästävä samalle sivulle nuoren kanssa.
Erityisesti niiden nuorten kanssa, joiden kotona tai elämässä ylipäänsä päihteillä on ollut iso rooli pienestä pitäen, on tehtävä tulevaisuustyötä: on pohdittava yhdessä, mitä tulevaisuus ilman päihteitä voisi olla ja avattava vaihtoehtoisia skenaarioita.
Uusi-Oukari toivoi, että tulevaisuudessa resursseja suunnattaisiin entistä enemmän lasten ja nuorten vapaa-aikaan. ”On outoa, että aikuisille järjestetään päihteettömiä tapahtumia esimerkiksi juhlapyhinä, mutta samaan aikaan nuorisotalot ja muut vastaavat ovat kiinni.”
Saatavuus lisää haittoja
Alkoholin saatavuuden helpottaminen sai täystyrmäyksen erityisesti Matti Järviseltä ja Jarmo Kantoselta.
”Päättäjiltä saatu signaali on hyvin ristiriitainen: Toisaalta ollaan huolissaan esimerkiksi lisääntyvistä terveydenhuollon päivystyskäynneistä, toisaalta helpotetaan alkoholin saatavuutta. Jo nyt on helpompi saada päihteitä kuin päästä päihdehoitoon”, Kantonen sanoi.
”Samalla, kun on helpotettu alkoholin saatavuutta, on vähennetty sote-rahoitusta sekä julkiselta sektorilta että järjestöpuolelta. Tässä ei ole mitään järkeä”, Järvinen huomautti.
Murretaan päihdemyytit -paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa MTV:n sivuilla. Katselu vaatii rekisteröitymisen.
Teksti: Susanna Kaaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö, Rinnekodit
Kuvat: Taina Rönnqvist, viestintä- ja markkinointijohtaja, Rinnekodit
