Jäikö läheiselläsi putki päälle jouluna? Päihdelääkäri listaa hälytysmerkit sekä vinkit, joilla ottaa asia puheeksi
Joulun ja uudenvuoden aikana nautitaan yleisesti paljon alkoholia. Juhla- ja ruokajuomana nautittu muutama alkoholiannos ei ole haitallista, ellei juomista ole vaikea lopettaa. Milloin alkoholinkäyttö muuttuu ongelmalliseksi ja miten kannattaa toimia, jos on huolissaan läheisen alkoholinkäytöstä? Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen neuvoo, miten läheisen ongelmalliseen alkoholinkäyttöön kannattaa reagoida.
Tunnista hälytysmerkit
Liiallisen alkoholinkäytön huomaa usein ensimmäisenä lähipiiri. Kun yksi perheenjäsen avaa pullon, voi se aiheuttaa muissa hermostumista, ahdistusta ja häpeää, jopa pelkoa. Kun liiallinen juominen vaikuttaa omaan ja muun perheen hyvinvointiin, on kyseessä ongelma.
”Päihdeongelmaan kuuluu vahvasti kieltäminen, selittely ja salailu. Henkilö lupaa olla raittiina, mutta ei pystykään olemaan juomatta tai sanoo ottavansa alkoholia vain tänään, mutta juokin kolme päivää putkeen – tämän tyyliset katteettomat lupaukset ovat selkeitä hälytysmerkkejä ongelmallisesta juomisesta. Lähipiiri kyllä huomaa, jos valehtelee juomisesta, juo salaa tai jättää tekemättä asioita, joita on luvannut tehdä”, toteaa Rinnekotien lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.
Fyysisiä ja psyykkisiä hälytysmerkkejä ovat erilaiset vieroitusoireet ja krapulatila, elimelliset oireet, univaikeudet, masennus – kun mikään ei huvita ja sosiaaliset suhteet kärsivät.
Ota asia puheeksi ja puhu suoraan
Asiantuntijalääkärin mukaan tärkeintä on ottaa asia puheeksi. Kiertely ja kaartelu eivät auta, vaan on mentävä suoraan asiaan.
”Jos on huolissaan esimerkiksi puolison liiallisesta juomisesta, on siitä keskusteltava suoraan ja avoimesti. Keskustelu ei välttämättä ole helppo, ja toinen varmasti hermostuu aluksi, mutta asian puheeksi ottaminen on tärkein ensimmäinen askel.”
Vastuuta liiallisesta juomisesta ei voi sysätä muille. Esimerkiksi puoliso voi ottaa asian puheeksi ja ilmoittaa, että on huolestunut liiallisesta juomisesta, mutta motivaatio toimintatavan muutokseen on aina ihmisellä itsellään.
”Ihminen tekee päätöksen juomisesta selvin päin ja seuraukset johtuvat hänestä itsestään. Lähipiiri on usein valmis auttamaan ja tukemaan, mutta päihderiippuvainen henkilö on saatava mukaan prosessiin”, Kantonen muistuttaa.
Valitse oikea ajankohta
Kun haluat keskustella läheisesi kanssa alkoholin liikakäytöstä, valitse sopiva aika. Kesken juhlapyhien ei välttämättä ole otollisin hetki. Keskustelu tuskin etenee suotuisasti, jos toinen osapuoli on päihtynyt.
”Nosta asia esille silloin, kun läheisesi on selvin päin. Tällöin asia menee paremmin perille. Voit aloittaa kertomalla, että olet kovin huolestunut ja on ikävää, että läheinen oli esimerkiksi jouluna niin päihtynyt.”
Onko tipattomasta tammikuusta hyötyä?
Joulun ja uudenvuoden jälkeen moni laittaa korkin kiinni ja aloittaa tipattoman tammikuun.
”Jos päihdeongelma on vasta kehittymässä, tai haluaa muuten testata, pystyykö olemaan ilman alkoholia, voi kokeilla olla juomatta esimerkiksi kuukauden ajan. Omalla päätöksellä ja läheisten tuella toimintatapoja voi kyetä muuttamaan ja jopa onnistua juomisen vähentämisessä.”
Vakavaan riippuvuussuhteeseen tipaton tammikuu ei auta.
”Siinä vaiheessa ei enää ole omaa päätäntävaltaa, vaan riippuvuus vie ihmistä eikä hän enää hallitse juomistaan. Monelle on kova paikka myöntää, ettei selviä itse, mutta silloin juuri on haettava ammattiapua. Joskus pysähtyminen tulee vasta siinä kohtaa, kun tapahtuu jotain ikävää, esimerkiksi rattijuopumus tai terveydellinen haitta.”
”Kun missään tapauksessa ei pitäisi ottaa alkoholia ja silti juo, ollaan vakavan riippuvuuden tiellä ja on aika hakea ammattiapua”, Kantonen toteaa.
Vinkit lyhyesti:
- Tunnista hälytysmerkit.
- Ota asia puheeksi.
- Valitse sopiva ajankohta keskustelulle.
- Muista, että vastuu juomisesta on ihmisellä itsellään.
- Kun lähipiirin tuki ja oma motivaatio alkoholinkäytön lopettamiseen eivät riitä, on aika hakea apua.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jarmo Kantonen, lääketieteellinen johtaja, Rinnekodit ja Diakonissalaitos
jarmo.kantonen@rinnekodit.fi, 040 535 6730
Susanna Kaaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö, Rinnekodit
susanna.kaaja@rinnekodit.fi, 050 325 2072
