Voiko jälkihuoltoa kehittää vaikuttavuuden perusteella?

Hallitus kaavailee lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista 23 vuoteen. Vaikuttavuusperusteisuutta ja nuorilta kerättävää tietoa hyödyntäen voitaisiin saavuttaa ikärajan alentamisesta aiheutuvaa menosäästöä suurempi yhteiskunnallinen hyöty lyhyessä ajassa, pohtii blogissa Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia. Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Valtakunnallisille Lastensuojelupäiville 3.-4.10. Turun Logomoon, näyttelypisteellemme 6-7.

Lastensuojelun jälkihuollon tavoitteena on varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen siirtyessään itsenäiseen elämään. Se on tärkeä vaihe lastensuojelun prosessissa, jonka aikana ratkaistaan osaltaan myös lastensuojeluun sijoituksen vaikuttavuus. Onnistuneen sijoituksen vaikutuksia voidaan heikentää epäonnistuneella jälkihuollolla. Toisaalta onnistuneella jälkihuollolla voidaan pienentää epäonnistuneen sijoituksen vaikutuksia. 

Onnistuneen sijoituksen vaikutuksia voidaan heikentää epäonnistuneella jälkihuollolla.

Orpon hallitusohjelmassa esitetään jälkihuollon ikärajan alentamista 23 vuoteen, mistä arvioidaan syntyvän 24 miljoonan euron säästöt. Väitän, että vaikuttavuusperusteisuutta hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa ikärajan alentamista vastaava tai jopa suurempi kustannusvaikuttavuus. 

Voisiko yhteiskunta kytkeä jälkihuollon onnistumisen arvioinnin nykyistä vahvemmin esimerkiksi koulutustason- tai työllistymisen parantumiseen?

Palvelun sijaan huomio tuloksiin ja vaikutuksiin

Vaikuttavuusperusteisuus tarkoittaa toimenpiteiden ja palveluiden arvioinnin perustumista konkreettisiin tuloksiin, niiden tuottamiin vaikutuksiin ja tätä kautta syntyneeseen yhteiskunnalliseen hyötyyn.  

Vaikuttavuusperusteinen lähestymistapa auttaa varmistamaan, että resurssit kohdistetaan oikein ja palvelut todella auttavat heitä, joille ne on suunnattu. Asiakkaiden koulutustason ja työllistymisen pitkän aikavälin seurannan lisäksi tarvitaan jatkuvaa nuorten hyvinvoinnin muutoksen seurantaa. Hyvinvointimittarit ohjaavat sitä, että palvelu on koko ajan optimaalista ja tarpeenmukaista. Seuranta ja arviointi vaativat systemaattista tiedon keräämistä ja analysointia. Tiedolla johtamista tarvitaan siis tälläkin kentällä.  

Olisiko mahdollista, että veronmaksajat eivät hankkisikaan nuorille palvelua, vaan tuloksia ja vaikutuksia?

Olisiko mahdollista, että veronmaksajat eivät hankkisikaan nuorille palvelua, vaan tuloksia ja vaikutuksia? Diakonissalaitoksen Vamos on toteuttanut vaikuttavuusperusteista interventiota jälkihuoltonuorille Tampereella ja ollut mukana YEE-hankkeen kehittämistyössä. Lue lisää Nuoret SIB Tampereen vaikuttavuusperusteisesta interventiokokonaisuudesta ja YEE-hankkeesta.  

Yksilöllisesti nuoria kuullen

Jokainen nuori on yksilöllinen, ja monella on monimutkaisia tarpeita ja taustoja. Tämä asettaa vaikuttavuuden mittaamiselle haasteita, sillä yksilölliset muutokset voivat vaihdella suuresti.

On haastavaa luoda yhtenäisiä mittareita, jotka ottavat huomioon kaikki nämä erot. Lisäksi jälkihuollon vaikutusten mittaaminen edellyttää pitkäaikaista seurantaa, joka taas vaatii osaamista ja sitoutumista. Nuorten hyvinvoinnin muutokset ja niitä seuraavat koulutustason nousu ja työllistyminen voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua. Ilman pitkäkestoista tiedonkeruun rakennetta onkin vaikeaa osoittaa tuloksia ja selkeitä yhteyksiä jälkihuollon ja nuoren elämänmuutosten välillä. 

Kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon nuorten omat mielipiteet ja kokemukset.

Kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon nuorten omat mielipiteet ja kokemukset. Nuorten osallistuminen prosessiin ja heidän palautteensa kerääminen on välttämätöntä, jotta palvelu on saavutettavaa ja käyttöön saadaan heille soveltuvat mittarit.  

Vaikuttavuusperusteisuuden edistäminen vaatii sitoutumista, resursseja ja jatkuvaa kehitystyötä. Työn tulokset voivat kuitenkin auttaa parantamaan jälkihuollon laatua ja varmistamaan, että nuoret saavat tarvitsemaansa tukea pitkällä aikavälillä.  

Vaikuttavuusperusteisuuden edistäminen vaatii sitoutumista, resursseja ja jatkuvaa kehitystyötä.

Vaikuttavuusperusteista, kerättyyn tietoon reagoivaa jälkihuoltomallia voisi kokeilla ja sitä kautta kehittää. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin ja vaatii huolellista muotoilua. Tarkoitus on varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja että palvelu reagoi riittävällä tavalla nuorten muuttuviin tarpeisiin. Myös uusia kumppanuuksia ja uusia hybridimäisiä rahoitusratkaisuja tarvitaan, jotta systeeminen muutos mahdollistuu. 

Diakonissalaitoksen Vamos on mielellään mukana vaikuttavuusperusteisten toimintamallien kehittämisessä valtakunnallisesti. Ole yhteydessä, jos kiinnostuit! 

Vesa Sarmia työskentelee kumppanuusjohtajana Diakonissalaitoksella. Hän on tavattavissa ti-ke 3.-4.10. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Turun Logomossa, Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien näyttelypisteellä 6-7.