Kaikilla lapsilla on oikeus oppia

Keskiviikkona 20. marraskuuta 2024 vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Päivän teema on tänä vuonna oppiminen. Miten Rinnekotien lasten ja nuorten yksiköissä tuetaan lapsen oikeutta oppimiseen? “Meillä pienikin muutos on kehitystä ja palkitsee: juhlistamme vaikka sitä, kun lapsi suostuu istumaan pöydän ääressä.”

Rinnekodit Nuotti on lastensuojelun intensiivihoidon yksikkö, Rinnekodit Alatalo intensiivihoidon jatkohoitoyksikkö. Molemmat sijaitsevat Helsingissä. Oulussa toimiva Rinnekodit Hilla ja Pyry on pienryhmäkoti, jonka asiakkaina on kehitysvammaisia sekä autisminkirjon lapsia ja nuoria. Palveluyksikön johtajat Taija Vaara Nuotista, Bettina Salin Alatalosta ja Tuula Perämäki Hillasta ja Pyrystä kertovat, miten heillä tuetaan lapsia uuden oppimisessa.

Mitä haasteita teillä asuvilla lapsilla on oppimisen tiellä?

Taija: Intensiivihoidossa monilla on erilaisia neuropsykologisia haasteita, lukivaikeuksia ja muita oppimisvaikeuksia, hahmottamisen vaikeutta, ADHD:ta ja ADD:tä. Monelta puuttuu koulussa vaadittuja taitoja, koska koulunkäyntihistoria on tosi rikkonainen.

Tuula: Meillä asuu 14 iältään 10-17-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla kaikilla on kognitiivinen kehitysvamma. Valtaosa on myös autismin kirjolla, mikä muokkaa arkea paljon. Esimerkiksi lasten kyky hahmottaa ja sietää ympäröivää maailmaa vaihtelee, samoin kuin kyky oppia uutta.

Moni ei kommunikoi puheella, eikä välttämättä edes kuvin, eli meillä on käytössä monenlaisia erilaisia vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä

Miten lapsia tuetaan uusien asioiden oppimiseen?

Bettina: Arjessa oppimista tapahtuu koko ajan. Tuemme nuoria muun muassa vuorokausirytmin ylläpitämisessä, hygienian hoidossa ja säännöllisissä ruokailuissa. Lisäksi meillä tuetaan lapsia ja nuoria tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Ylipäänsä meillä harjoitellaan paljon sosiaalisia taitoja eri tavoin. Kaikkea, mitä kuuluu arkeen.

Tämän lisäksi kaikissa yksiköissämme on erilaisia yhteisöiltoja, joissa kokeillaan lasten toivomia asioita, kuten uintia, keilailua ja muuta vastaavaa. Esimerkiksi elokuussa meillä oli yhteisöilta, jossa nuoret pääsivät kokeilemaan soutamista – moni ensimmäistä kertaa elämässään.

Elokuussa meillä oli yhteisöilta, jossa nuoret pääsivät kokeilemaan soutamista – moni ensimmäistä kertaa elämässään.

Kaikissa intensiivihoidon yksiköissä yksilöllisyys on tärkeää oppimisessa: on huomioitava nuoren yksilölliset tarpeet ja toisaalta tunnettava tausta ja diagnoosit, että osaa vaatia sopivasti, mutta ei liikaa.

Taija: Meillä on aika eri vaiheessa olevia nuoria, joita tuetaan ikätasoisesti. 13-vuotiaiden osaaminen on erilaista kuin 17-vuotiaiden, joiden kanssa harjoittelemme paljon itsenäistymiseen kuuluvia taitoja.

Yhteisöilloissa opitaan yhdessä, ryhmässä. Nuotissa on joka viikko ruoanlaittoilta, jossa kaikki harjoittelevat omien ja muiden lempiruokien valmistamista.

Tuula: Olennaista on arjen taitojen opiskelu. Jokainen lapsi osallistuu omalla tavallaan, omien kykyjensä mukaan: yhdessä harjoitellaan esimerkiksi oman huoneen siistimistä, ruokailua ja ruoan valmistamista, opetellaan käymään kaupassa, kirjastossa ja harrastuksissa.

Autismi muokkaa arkea paljon. Monesti aistit ovat alivirittyneet, eikä mikään oikein tunnu miltään. Aistihuoneessamme lapset voivat saada miellyttäviä visuaalisia ja auditiivisia kokemuksia ja oppia samalla tunteiden hallintaa. Autismiin kuuluu myös kyvyttömyys olla mielekkäässä kontaktissa, ja sitäkin harjoitellaan päivittäin.

Käyvätkö lapset koulua ja miten siihen tuetaan?

Taija: Intensiivihoitoyksiköiden pihapiirissä on Sophie Mannerheimin koulu. Se on sairaalakoulu, jossa on pienet luokat, riittävä henkilökuntaresurssi ja mahdollisuus yksilölliseen opetukseen. Siitä on ollut meille iso apu.

Monilla nuorilla on meille tullessaan takana katkonainen koulutaival ja aloitamme ihan koululaistaitojen harjoittelusta, siitä miten koulussa ylipäänsä ollaan. Tarvittaessa vaikka 15 minuuttia kerrallaan.

Tuen avulla valtaosa nuorista pystyy saamaan esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksen ja jatkamaan toisen asteen opintoihin.

Bettina: Teemme muutenkin koulujen kanssa paljon yhteistyötä. On hyvin yksilöllistä, miten nuori suhtautuu koulunkäyntiin: osa käy ahkerasti, osaa pitää motivoida enemmän. Myös sosiaalinen puoli on tietysti nuorille koulussa tärkeää.

Onnistumiset, pienetkin, ovat tosi tärkeitä. On mahtava nähdä, kun nuori pärjää. Se kohentaa hänen itsetuntoaan ja näitä onnistumisia juhlitaan yksikössä yhdessä.

Kouluun lähtö on meillä aina mieluinen tapahtuma.

Tuula: Kaikki Hillan ja Pyryn lapset ja nuoret käyvät koulua, ja kouluun lähtö on meillä aina mieluinen tapahtuma. Jokaisella lapsella on oikeus oppia, ja jos se ei onnistu koulussa, opetus järjestetään tänne meille yksikköön. Onneksi valtaosa pystyy käymään koulussa, kun ryhmät ja opetussuunnitelmat on räätälöity jokaisen tarpeet huomioiden ja myös esimerkiksi koulukuljetukset on suunniteltu yksilöllisesti.

Kahdesta viiteen tunnin koulupäivä on lapselle kova aistikuorma, eli läksyjä he eivät saa, se olisi liian rankkaa.

Millaista tukea intensiivihoidon lapset ja nuoret itse toivovat?

Taija: Nuoret itse nostavat tärkeäksi sen, että on aikuisia, joihin voi luottaa, ja jotka kuuntelevat ja auttavat.

Bettina: Viime viikolla kävimme yhteisöillassa läpi lasten oikeuksia. Tärkeimmiksi nousivat meillä apu läksyissä, luottamus aikuisiin, turvallisuus sekä se, että saa halauksia ja hyvää ruokaa.

Millaisia ovat onnistumiset kehitysvammaisten lasten kanssa?

Tuula: Meillä pienikin muutos on kehitystä ja palkitsee: juhlistamme vaikka sitä, kun lapsi suostuukin istumaan pöydän ääressä tai antaa auttaa pukemisessa. Tai kommunikoi ensimmäisen kerran parin sanan lauseella.

Toisaalta emme pakota lapsia normaaliuden muottiin – heillä on oikeus olla sellaisia kuin ovat.

Lisätietoja Lapsen oikeuksien päivästä

Teksti: Susanna Kaaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö, Rinnekodit