Lähes jokainen suomalainen tuntee päihderiippuvaisen henkilön – päihteisiin liittyvät asenteet muuttumassa?
Valtaosa suomalaisista tuntee päihderiippuvaisen henkilön omasta lähipiiristään. Useimmiten se on oma ystävä: 39 prosentilla suomalaisista. Lähes yhtä yleistä on, että päihderiippuvainen henkilö on lähimmässä perhepiirisissä (34 %) tai työyhteisössä (19 %). Kuusi prosenttia Rinnekotien kyselyyn vastanneista suomalaisista on tai on ollut päihderiippuvainen itse. Vähemmän kuin joka neljäs (23 %) vastasi, ettei tunne päihderiippuvaista henkilöä. Kyselytutkimukseen vastasi yli 1 000 suomalaista huhtikuussa 2024.
”Päihderiippuvuus on valitettavasti niin yleistä, että sitä voi kutsua kansantaudiksi. Asiaa ei varsinaisesti auta se, että päihderiippuvuus on edelleen tabu ja siitä puhuminen ja siihen puuttuminen on vaikeaa. Mutta onneksi kyselymme mukaan tämä olisi hiljalleen muuttumassa”, toteaa Rinnekotien ja Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen.
Niistä vastaajista, joilla on päihderiippuvainen henkilö lähimmässä perhepiirissä, 64 prosenttia oli ottanut asian puheeksi ja pyrkinyt saamaan läheiselleen apua. Työyhteisössä tai tuttavapiirissä havaittuun päihdeongelmaan oli puuttunut vähän vajaa puolet (47%). Naiset ovat kyselyn mukaan aktiivisempia puuttumaan asiaan kuin miehet.
”Läheisen päihderiippuvuuteen voi ja pitää puuttua. Vaikka asiasta puhuminen on vaikeaa, on vaikeneminen asian hiljaista hyväksymistä ja usein johtaa vain siihen, että ongelma ajan myötä pahenee. Moni tukee läheisensä päihderiippuvuutta passiivisesti vaikenemalla, Kantonen muistuttaa.
”Suomessa ylipäänsä, sekä erityisesti miesten välisessä kanssakäymisessä, on edelleen valloillaan vahva yksinpärjäämisen kulttuuri ja ajatus siitä, että asiat eivät puhumalla ratkea. Kuitenkin jokainen ihminen ansaitsee saada tukea vaikeina hetkinä. Päihdeongelmiin liittyvää stigmaa pitää myös aktiivisesti rikkoa, jotta häpeä ei estäisi avun ja tuen hakemista”, kommentoi Darravapaa-yhteisön perustaja ja tietokirjailija Katri Ylinen.
Kyselystä selvisi myös, että niistä, joilla on tai on ollut päihdeongelma, yli puolet (55 %) on saanut ongelmaansa apua.
”Apua voi tietysti saada vain, jos sitä hakee. Ja apua voi hakea vain, jos ongelman tiedostaa. Siksi ongelmasta puhuminen ja siihen puuttuminen on tärkeää”, Kantonen jatkaa.
Päihderiippuvuutta sairastaneista naiset ovat saaneet ongelmaansa apua selvästi useammin kuin miehet: naisista 69 prosenttia ja miehistä 43.
”Tämä saattaa johtua siitä, että naisten päihderiippuvuus on yhä sosiaalisesti paheksutumpaa kuin miesten ja siihen puututaan herkemmin. Naiset saattavat myös itse puhua ongelmastaan avoimemmin”, Kantonen arvelee.
Yli puolet suomalaisista kannattaa huumeiden käyttötiloja
Kyselyn mukaan hieman yli puolet suomalaisista suhtautuu suopeasti käyttöhuoneisiin, joissa huumeita voisi käyttää valvotusti turvallisessa ympäristössä sekä saada ohjausta päihdepalveluihin. Kyselytutkimuksessa esitettiin väite, jonka mukaan Suomeen tulisi perustaa valvottuja huumeiden käyttötiloja – vastanneista 21 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 33 prosenttia melko samaa mieltä.
”Päihderiippuvuus on sairaus, ei tahdon asia. Suomalaiset ymmärtävät tämän hyvin: lähes 70 prosenttia kyselyn vastaajista ei pidä todennäköisenä, että pelkkä luja tahdonvoima auttaa irti päihderiippuvuudesta. Onkin tärkeää, ettei päihderiippuvaisia ihmisiä ajeta kadulle, jossa heidän ongelmansa vain monimutkaistuvat ja syvenevät”, Kantonen toteaa.
Tervetuloa kuulemaan lisää ajankohtaista päihdekeskustelua: Rinnekodit järjestää päihderiippuvuutta käsittelevän paneelikeskustelun SuomiAreena-tapahtumassa Porissa tiistaina 25.6. klo 13–13.45 kaupungintalon pihan lavalla. Rinnekotien paneelissa päihteistä puhutaan niiden oikeilla nimillä, rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti. Keskustelussa ovat mukana Rinnekotien ja Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja, päihdelääkäri Jarmo Kantonen, tietokirjailija ja Darravapaa-yhteisön perustaja Katri Ylinen, Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastuualuejohtaja Matti Järvinen sekä lastensuojeluyksikkö Rinnekodit Poppelin palveluyksikön johtaja Elisa Uusi-Oukari. Tilaisuuden juontaa Anu Kuistiala.
*) Rinnekotien sote-kyselyyn vastasi 1 055 yli 18-vuotiasta suomalaista 4.-12.4.2024. Kyselyn toteutti Verian (aik. Kantar Public), ja vastaukset koottiin vastaajapaneelissa, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
Lisätietoja:
Lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen, Rinnekodit
040 535 6730, jarmo.kantonen@rinnekodit.fi
Viestintä- ja markkinointijohtaja Taina Rönnqvist, Rinnekodit
044 762 1992, taina.ronnqvist@rinnekodit.fi
