Asiakkaamme kertovat vinkkejä lähiluontoon – ”Luonto on kuin ystävä, siitä pitää huolehtia.”
Espoon Lakistossa toimivat Rinnekotien ulkotyökeskuksen ryhmät, Metsäryhmä, Ympäristöryhmä sekä Kierrätys ja kuljetus -ryhmä. Ryhmäläisten arjessa lähiluonto on tärkeässä roolissa, ja he kertovat tässä jutussa vinkkinsä siihen, mitä lähiluonnossa voi tehdä.
Ulkotyökeskuksen ryhmissä on 35 asiakasta, ja ryhmät tekevät paljon yhteistyötä keskenään, kertoo Lakiston työtoiminnan erityisohjaaja Sari Tuomikoski.
”Kaikilla ryhmillä on omat ydintehtävänsä, mutta ympäristöryhmässä teemme esimerkiksi metsäryhmän kanssa yhteistyötä joulukuusien viljelyn parissa.”
Ympäristöryhmä hoitaa Lakiston viher- ja istutusalueita ja tekee erilaisia käsitöitä, kuten linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja. Metsäryhmä hoitaa alueen polttopuuvarastot sekä tekee pienimuotoisia raivaustöitä. Kierrätys- ja kuljetusryhmä huolehtii kierrätyksestä, muun muassa kerää alueen yksiköistä pahvit, ja kuljettaa ne lajitteluun. Lisää ulkotyökeskuksen ryhmien työtehtävistä voi lukea Rinnekotien verkkosivuilta.
Ulkotyökeskuksen asiakkaille ja työntekijöille on tärkeää, että luonto on lähellä.
”Pihapiirimme tarjoaa paljon mahdollisuuksia ulkona toimimiseen: Siellä on marjapensaita ja omenapuita ja siellä voi esimerkiksi leikata nurmikkoa. Luonto on todella iso osa arkeamme”, Tuomikoski kuvailee.
Luonto virkistää ja auttaa rauhoittumaan
Lakiston luontopolut ovat aktiivisessa käytössä sekä työssä, että vapaalla, Sari Tuomikoski kertoo.
”Korennon kierros -luontopolku ja sen yhteydessä oleva laavu ovat kivoja paikkoja”, kertoo Kari ympäristöryhmästä.
Ulkotyökeskuksesta kuljetaan usein lounaalle Korennon kierroksen kautta.Polulla on myös vietetty pikkujouluja, paistettu makkaraa ja tehty liikunnallinen tietovisa.
Luonto tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen tekemiseen, johon jokainen voi osallistua omalla tyylillään. Lakiston työtoiminnan ryhmissä harjoitellaan myös sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja, ja luonto on tässä tukena, Sari Tuomikoski kertoo.
”Luonto tarjoaa itsensä ylittämisen ja onnistumisen tunteita, mutta toisaalta välillä on myös hyvä harjoitella pettymyksen tunteen käsittelyä. Luonto on siis hyvä paikka erilaisten tunteiden käsittelemisen harjoitteluun.”
Luonnossa touhuaminen ja liikkuminen kohottavat yhteishenkeä ja siellä saa olla oma itsensä.
”Luonnossa on aina tilaa mielikuvitukselle. Voi heittäytyä ja eläytyä”, Tuomikoski kuvailee.
Ulkotyökeskuksen asiakkaat kuvailevat luonnon vaikutuksia näin:
- ”Tulee seesteinen olo.”
- ”Luonnossa voi vain nauttia.”
- ”Luonnossa oleminen on parasta.”
- ”Aistit lepäävät ja on turvallinen olo.”
Luonto on kuin ystävä, siitä pitää huolehtia
Ryhmät käyttävät tekemisessään paljon luonnonmateriaaleja. Sari Tuomikoski kertoo, että ulkotyökeskuksessa pyritään myös pitämään luonnosta huolta.
”Me esimerkiksi keräämme roskia, ja istutamme puita. Emme halua vain viedä luonnolta, vaan myös antaa jotain sille takaisin.”
Lakiston työtoiminta on Green Care Finlandin jäsen, ja sen toiminnassa näkyy vastuullisuus sekä lähiluonnon arvostus. Green Care Finland Ry pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia luontoon liittyvän toiminnan kautta.
Ulkotyökeskuksen asiakkaat nostavat esille myös luontoon liittyviä huolenaiheita, kuten ilmastonmuutos, metsien liika hakkuu ja roskaaminen. Moni on kanavoinut huolet pieniksi teoiksi luonnon hyväksi:
- ”Ostan vain tarpeeseen, ja jos mahdollista lainaan.”
- ”En roskaa.”
- ”Pidän huolta lähiympäristöstä.”
- ”Luonto on vähän kuin ystävä, siitä pitää huolehtia.”
Ulkotyökeskuksen ryhmäläiset kertovat, että luonnossa parasta on muun muassa sen monimuotoisuus ja uusiutuminen, luontopolulla kävely, perhoset, aurinko ja marjojen poimiminen.
Ulkotyökeskuksen ryhmäläisten vinkit lähiluontoon:
- Järjestä piknik ja grillaa makkaraa luonnossa.
- Etsi neliapiloita.
- Kuvaa metsän eläimiä.
- Mene kävelylle tai pyörälenkille.
- Mene keräämään tölkkejä.
- Mene luontoon tekemään taidetta.
- Harjoittele retkeilytaitoja.
- Tunnista erilaisia kasveja.
- Mene geokätköilemään.
- Mene ulkokuntosalille.
Teksti: Ariana Staboulis, Viestinnän korkeakouluharjoittelija, Rinnekodit Viestintä