Hyppää sisältöön
Artikkeli

Miten tunnistaa alkava muistisairaus?

Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan, sitä pitempään taudin etenemistä pystytään jarruttamaan. Tämän vuoksi läheisen muistioireita on syytä tarkkailla ja ohjata hänet tutkimuksiin hyvissä ajoin, toteaa dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva.

Vaaleahiuksisen naisen lähikuva.
Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan, sitä pitempään taudin etenemistä pystytään jarruttamaan, toteaa dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva.

Milloin läheisen muistivaikeudet on hyvä ottaa puheeksi?

“Siinä vaiheessa, kun sinua alkaa huolestuttaa. Oma näppituntuma on tässä asiassa yllättävän pitävä”, vastaa dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva.

Jos huoli herää, läheisen unohtelua kannattaa tarkkailla.

“Jos kadonneet tavarat löytyvät loogisesta paikasta, ei kyse todennäköisesti ole muistisairaudesta. Esimerkiksi silmälasit jäävät helposti kylppäriin, kun ne ottaa pois lukiessaan pientä tekstiä sampoopullon kyljestä”, Juva toteaa.

Samalla tavalla lasit saattavat päätyä siivouskomeron hyllylle pesuainepakkausta tutkittaessa. Aamuisessa unenpöpperössä ne voivat kulkeutua jopa jääkaappiin yhtä matkaa kahvimaidon kanssa.

Muistisairautta on syytä epäillä, jos tavarat löytyvät toistuvasti kummallisista paikoista tai jos avainten tapaiset perusasiat alkavat yhtä äkkiä unohtua kotiin.

Jatkuva unohtelu viittaa Alzheimerin tautiin

Tavaroiden unohtelu ja hukkaaminen ovat yleisimmän muistisairauden Alzheimerin taudin tyypillisiä ensioireita. Alzheimeria sairastaa 70–80 prosenttia kaikista muistisairauspotilaista.

Taudin leimallisiksi piirteiksi Kati Juva listaa myös samojen asioiden toistuvan kyselyn ja sovittujen menojen jatkuvan unohtelun. Syytä huoleen on siinä vaiheessa, kun sovitut menot eivät tule mieleen muistuttamallakaan. Vielä huolestuttavampaa on se, jos aiemmin tapahtuneet asiatkin alkavat unohtua. Silloin on hyvä ohjata läheinen muistitesteihin.

Harhaluulot voivat kertoa muistisairaudesta

Unohtelun lisäksi muistisairaus voi ilmetä myös hämmentymisenä liikenteessä tai kyvyttömyytenä oppia uusia asioita.

Siitä ei vielä kannata huolestua, jos iäkäs ihminen ei jaksa tutustua kännykkänsä kaikkiin sovelluksiin. Siihen kannattaa sen sijaan kiinnittää huomiota, jos hän luopuu mieluummin puhelimesta tai pesukoneesta kokonaan kuin opettelee uuden laitteensa perusominaisuudet.

Joskus muistisairaus saattaa näyttäytyä myös psyykkisinä oireina. Muisti- ja hahmotusvaikeudet aiheuttavat arkuutta, joka puolestaan johtaa vetäytymiseen, jopa masennukseen. Harhaluulojakin voi joissakin tapauksissa esiintyä.

“Kun tavarat ovat hukassa, muistisairas saattaa etsiä syyllistä ulkopuolelta ja väittää, että hänen kotonaan on käynyt varkaita tai vakoojia. Jos ihmiselle ilmestyy yllättäen tämänkaltaisia psyykkisiä oireita”, on syytä tehdä muistitesti, Kati Juva sanoo.

Tutkimusten jälkeen järjestelmä ottaa kopin

Muistitutkimuksiin pääsee oman terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta. Halutessaan tutkimuksin voi hakeutua myös yksityislääkärille. Lisäksi testejä järjestävät muistiyhdistykset, joista löytyy listaus Muistiliiton nettisivulta.

Testeissä lääkäri haastattelee potilaan arvioidakseen tämän muistia, hahmotuskykyä, sanojen löytämistä ja orientaatiota.
Lisäksi tutkimuksiin kuuluvat laboratoriokokeet. Niissä varmistetaan, etteivät muistihäiriöt johdu esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöstä, B12-vitamiinin puutteesta tai alhaisesta hemoglobiinista.

Seuraava pysäkki on muistipoliklinikka, jossa tehdään pään kuvaus.

“Jos ihmisellä todetaan muistisairaus, järjestelmä ottaa tässä vaiheessa kopin hänestä ja hän saa tarvittavaa hoitoa”, Kati Juva kertoo.

Puhu asiasta rohkeasti ja suoraan

Läheisen ohjaaminen muistitutkimuksiin saattaa tuntua vaikealta tehtävältä. Kati Juva muistuttaa kuitenkin, että muistisairaudet eivät ole eivätkä saa olla tabu.

“Ota vain asia rohkeasti puheeksi. Kysäise, onko läheisesi huomannut, että hänellä on joskus vaikeuksia muistaa asioita. Ehdota asian tutkimista”, Juva neuvoo.

Juva kertoo, että hyvin usein ihminen tiedostaa itsekin alkavan muistisairautensa ja lähtee tutkimuksiin mielellään. Joskus vastauksena saattaa kuitenkin olla sairauden kiistäminen, ehkä jopa kysyjän syytteleminen. Tällöin käyttöön on otettava toisenlaiset keinot.

“Uhkailu ja kiristys eivät toimi, vaan mieluummin kannattaa suostutella. Itse perustelen asian aina niin, että muistisairaudet voivat alussa olla hyvinkin lieviä. Mitä aiemmin niitä aletaan hoitaa lääkkeillä, sitä pitempään niiden etenemistä voidaan jarruttaa.”

Muistitesteihin yhdessä puolison kanssa

Kati Juva ehdottaa, että pariskunta voi lähteä muistitesteihin yhdessä. Tämä saattaa olla hyvä keino edetä, jos toinen puolisoista kiistää jyrkästi sairautensa.

Tilannetta voi myös ennakoida sopimalla, että iän karttuessa molemmat käyvät testeissä säännöllisin väliajoin. Muistitestin voi lisätä vuosikalenteriin samaan tapaan kuin muutkin terveystarkastukset.

Ehdotus testeihin menemisestä voi joskus olla helpompi ottaa vastaan terveydenhuollon ammattilaiselta kuin omalta läheiseltä. Tähän voi pyytää apua esimerkiksi kotihoidolta tai hoitavalta lääkäriltä.

“Mutta valehdella ei tietenkään saa, eikä asioita pidä hoitaa ihmisen selän takana. Muistisairauksissa se on erityisen huono ajatus, koska taudinkuvaan voi liittyä epäluuloisuutta. Rehellinen pitää olla, mutta lirkutella voi”, Juva sanoo.

Kirjoitus on osa kuuden muistisairauksia käsittelevää artikkelisarjaa. Tässä kooste kirjoituksista.

Teksti: Anu Räsänen
Kuvat: Niko Jekkonen

Täältä löydät Muistiliiton jäsenyhdistykset

Vaarin tohvelit löytyivät pakastimesta, ja hän unohti tulla sovitulle sunnuntailounaalle. Onko vaarilla muistisairaus?

Ei välttämättä. Kuka tahansa unohtelee satunnaisesti, jos elämässä on paljon kuormitusta tai yöunet ovat vaikkapa jääneet vähiin. Monesti myös lupaamme kiireen keskellä puolihuolimattomasti mennä jonnekin, ja unohdamme asian saman tien.
Kannattaa seurata tilannetta. Löytyvätkö tohvelit jatkuvasti oudoista paikoista? Tuleeko sovittu lounas vaarille mieleen, kun häntä muistutetaan?

Jos unohtelu on jatkuvaa eivätkä asiat tule muistuttamallakaan mieleen, on hänet syytä ohjata muistitesteihin.
Oleellista on myös kiinnittää huomiota siihen, onko ihmisen käytös muuttunut. Jotkut ovat koko ikänsä hajamielisempiä kuin toiset, mutta yhtä äkkiä alkanut unohtelu saattaa olla oire muistisairaudesta.
Vastaajana dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva.

Artikkeli on julkaistu 10.4.2019 ja sitä on päivitetty tammikuussa 2024.

muistisairaus