Muistisairaus arjessa – miten tukea turvallista ja itsenäistä elämää kotona

Muistisairaudet ovat yleensä ensisijaisin syy siihen, että ihminen tarvitsee ikääntyessään palveluja kotiin. Muistisairaus ja sen eteneminen voivat tuoda isoja muutoksia ikääntyneen elämään, mutta sairaudestaan huolimatta ikääntynyt voi elää normaalia, omannäköistä elämää yksilöllisesti suunniteltujen tukitoimien avulla. Tavallinen aktiivinen arkielämä pitää yllä ikääntyneen toimintakykyä myös sairauden edetessä.

Rinnekodit selvitti suomalaisten asenteita ja kokemuksia ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyen keväällä 2024. Kyselyyn vastasi yli 1 000 suomalaista. Kyselyn mukaan 48 % vastaajista kertoi olevansa huolissaan siitä, että tulevaisuudessa itse sairastuisi muistisairauteen. 

Muistisairaudet koskettavat yhä useampia suomalaisia. THL:n arvion mukaan Suomessa on muistisairauksia sairastavia henkilöitä noin 150 000, uusia muistisairauksia diagnosoidaan vuosittain keskimäärin 23 000 henkilöllä. Määrän arvellaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti väestön ikääntyessä ja ihmisten eläessä yhä pidempään. 

Rinnekotien kotihoidon päällikkö Frida Lieto ja vastaava ohjaaja Anna-Leena Similä kohtaavat työssään säännöllisesti muistisairautta sairastavia ikääntyneitä. Muistisairaus ja sen eteneminen voivat tuoda isoja muutoksia ikääntyneen elämään, mutta sairaudestaan huolimatta ikääntynyt voi elää normaalia, omannäköistä elämää yksilöllisesti suunniteltujen tukitoimien avulla.

Turvallinen arki tarvitsee riittävää tukea

Kotona asumisen tulisi olla miellyttävää ja turvallista. Ikääntyneen ihmisen kotona asuminen onkin toimiva ratkaisu niin kauan kuin se on turvallista ja tukipalvelut ovat riittäviä.

Kotihoidon palveluiden avulla pyrimme tukemaan asiakasta niin, että hän voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

”Kotihoidon palveluiden avulla pyrimme tukemaan asiakasta niin, että hän voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään”, kotihoidon päällikkö Frida Lieto mainitsee. 

Muistisairauden edetessä arkeen ilmestyy kuitenkin väistämättä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Unirytmiin saattaa tulla muutoksia ja aiheuttaa yöllistä valvomista. Muistisairautta sairastava saattaa poistua asunnostaan eikä löydä takaisin kotiin. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi asiakkailla on käytössä turvalaitteita.  

“Muistisairauden edetessä sosiaaliset kontaktit ja liikkuminen kodin ulkopuolella saattavat vähentyä, joka voi johtaa turvattomuuden tunteeseen sekä yksinäisyyteen. Tämä saattaa näkyä lisääntyneessä turvahälytysten määrässä”, Anna-Leena Similä kertoo. 

 Paloturvallisuuteen on myös tärkeä kiinnittää huomioita. 

”Yleisimmin paloturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita esiintyy ruoanlaittopuuhissa. Ruoka saattaa unohtua mikroon liian pitkäksi aikaa tai liesi unohtuu päälle. Arvioimme turvallisuuteen liittyviä asioita kotikäynneillä ja niihin voidaan vaikuttaa tiettyyn pisteeseen saakka kodin pienillä muutostöillä”, Similä jatkaa.

Tunteiden ja tarpeiden kuuntelua ja kunnioittamista

Muistisairautta sairastavan henkilön arjessa korostuu yhteistyö omaisten kanssa. Omaiset saattavat pohtia läheisensä kotona pärjäämistä ja sitä, milloin on aika muuttaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. 

“Omaiset saattavat ilmaista huolensa esimerkiksi ravitsemukseen tai lääkehoitoon liittyen. Yhdessä kotihoidon ja läheisten kanssa arvioimme näitä tilanteita sekä asiakkaan vointia ja toimintakykyä”, Frida Lieto kertoo 

Läheisissä saattaa aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta myös muistisairautta sairastavan henkilön käyttäytymisessä ja luonteenpiirteissä tapahtuvat muutokset. Muistisairauden myötä voi ilmetä esimerkiksi mielialan vaihtelua, levottomuutta, ahdistuneisuutta, harhaluuloja ja aistiharhoja.  

Kun muistisairautta sairastava käyttäytyy epätavanomaisesti, on tärkeää muistaa, että hänen reaktionsa ovat usein hänelle itselleen järkeviä, vaikka ne saattavatkin tuntua muista käsittämättömiltä tai vaikeilta. Muistisairaan ihmisen kohtaamisessa onkin tärkeää kuunnella ja kunnioittaa hänen tunteitaan ja tarpeitaan.

Kotihoidossa työskentelemme aina asiakkaan omassa kodissa asiakaslähtöisesti, yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

“Kotihoidossa työskentelemme aina asiakkaan omassa kodissa asiakaslähtöisesti, yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen”, Lieto toteaa.

Muistisairaus ei vie pois toimintakykyä

Muistisairaus ja ikääntyneen toimintakyky kulkevat usein käsi kädessä, sillä muistisairaus vaikuttaa monin tavoin ikääntyneen ihmisen kykyyn suoriutua päivittäisistä toiminnoista. Muistisairauden edetessä muun muassa ihmisen kognitiiviset kyvyt, kuten muistaminen, oppiminen ja ongelmanratkaisu heikkenevät, mikä voi vaikeuttaa arjen askareista selviytymistä. 

Frida Lieto ja Anna-Leena Similä kertovat, että on tärkeää kannustaa muistisairautta sairastavaa osallistumaan arjen toimintoihin ja tekemään asioita mahdollisimman paljon itse oman toimintakykynsä mukaan. Similä muistelee tilannetta, jossa asiakkaan toimintakyvyssä tapahtui jopa selkeää kuntoutumista, kun asiakasta kannustettiin tekemään itse arkiaskareitaan.

“Aktiivisen arjen ja osallistumisen tukeminen on avainasemassa muistisairautta sairastavan ikääntyneen elämänlaadun parantamisessa ja toimintakyvyn säilyttämisessä” Lieto ja Similä muistuttavat.

Vinkit kotona asuvan muistisairautta sairastavan henkilön läheiselle

• Muista keskustella ja kysyä. Vaikka kotihoidon käynnit ovat tukea asiakkaalle, kotihoidon henkilökunnan kanssa kannattaa keskustella avoimesti havainnoista ja huolista. Kotihoidon käyntien määrää voidaan lisätä, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. 
• Seuraa läheisesi vointia. Muistisairaus voi aiheuttaa unirytmin häiriöitä, kuten yöllistä valvomista ja kodista poistumista. Ovihälyttimet ja rannekkeet voivat auttaa seuraamaan liikkeitä, mutta jos hälytyksiä tulee jatkuvasti, on tärkeää arvioida kotona asumisen turvallisuutta uudelleen. Myös käyttäytymisen muutokset tai pelkotilat, voivat olla merkkejä siitä, että lisätuki on tarpeen. 
• Varmista, että kotiympäristö on turvallinen ja esteetön. Kotiin saattaa joutua tekemään muutostöitä turvallisuuden parantamiseksi. Poista mahdolliset vaaratekijät, kuten liukkaat matot ja asenna tarvittaessa tukikahvoja. Huolehdi paloturvallisuudesta, kuten liesivahdeista ja palovaroittimista, pidä tulentekovälineet poissa näkyviltä. 
• Kannusta ikääntynyttä arjessa. Vaikka muistisairaus etenee, on tärkeää tukea muistisairasta tekemään arkisia asioita itse ja osallistumaan arkeen. Kannusta häntä tekemään valintoja ja osallistumaan toimintoihin, jotka tuovat iloa ja onnistumisen kokemuksia. Tämä voi parantaa elämänlaatua ja säilyttää toimintakykyä.
  
  Muistiviikkoa vietetään valtakunnallisesti 16.–22.9.2024. Tänä vuonna teemana on Kuljemme muistisairaan matkassa. Rinnekodit tarjoaa kotihoidon palveluja Oulussa.
  
  Teksti: Johanna Haaga-Shrestha, viestinnän asiantuntija
  Kuva: Tarja Kerttula, viestinnän asiantuntija