Hyppää sisältöön
Ajankohtaiset | Artikkeli | Medialle

Oikeus unelmiin – Women’s room -hanke tuo esiin naiserityistä asunnottomuutta

Meillä kaikilla on oikeus unelmoida ja rakastaa. Lokakuussa Diakonissalaitoksen korttelissa Helsingissä on esillä näyttely, jossa asunnottomuutta kokeneet naiset kertovat omin sanoin, mitä rakkaus heille merkitsee.

Kolme ihmistä, joista kaksi selin kameraan, kolmas keskellä seuraa tarkasti heidän keskusteluaan.
Taiteella voidaan tehdä näkyväksi asioita, jotka eivät välttämättä ole muuten heti nähtävissä, sanoo taiteilija Katriina Haikala.

Mitä rakkaus on? Miltä se tuntuu? Mitä minä rakastan? Milloin rakkaus satuttaa?

Lokakuun 10. päivä Diakonissalaitoksen korttelissa Helsingissä aukeaa taidenäyttely, jossa oman näkökulmansa rakkauteen pääsevät kertomaan asunnottomuutta kokeneet naiset. Rakkauksia-näyttelyn on työstänyt työryhmä, jonka vetäjänä toimii taiteilija Katriina Haikala. Pääosassa projektissa ovat Diakonissalaitoksen sote-palveluja tuottavan Rinnekotien Asunto ensin -yksiköiden asukkaat, joilla kaikilla on kokemusta pitkäaikaisesta asunnottomuudesta.

”Rakkaus on teemana universaali ja yhdistää meitä taustastamme riippumatta. Taiteella voidaan tehdä näkyväksi asioita, jotka eivät välttämättä ole muuten heti nähtävissä. Tässä näyttelyssä onkin mahdollista kokea jotain ainutlaatuista. Tämä ei ole näyttely asunnottomista naisista, vaan heidän tuottamansa näkökulma tiettyyn teemaan, rakkauteen”, Haikala kertoo.

Naiserityinen asunnottomuus esiin

Valtaosa Suomen noin 3 700 asunnottomasta on miehiä. Silti naisiakin on – tällä hetkellä noin neljännes asunnottomista. Naisten asunnottomuus on kuitenkin usein hankala todentaa, sillä se on monesti piilossa, eikä näy tilastoissa.

Tutkija Leena Alanko on seurannut jo vuosia asunnottomuuden teemoja sekä erityisesti Asunto ensin -mallia ja sen kehitystä.

“On hienoa, että asunnottomuutta on pystytty meillä vähentämään, mutta samaan aikaan naisten asunnottomuus ei edelleenkään ole vähentynyt samassa suhteessa. Jäin miettimään, mistä tämä johtuu. Eivätkö palvelumme tavoita asunnottomuutta kokevia naisia?”, Alanko kertoo projektin lähtötilanteesta.

Eivätkö palvelumme tavoita asunnottomuutta kokevia naisia?

Alanko pohti asiaa taiteilija Katriina Haikalan kanssa ja kaksikko päätti tehdä asialle jotain.

”Naisten asema heijastelee yhteiskunnallista tilannetta ylipäänsä ja on siksi tärkeää tuoda esiin. Taide on julkista ja halusimme tällä projektilla tehdä naiserityisen asunnottomuuden näkyväksi entistä laajemmalle yleisölle”, Haikala toteaa.

Kohti positiivista minäkuvaa

Women’s Room -nimellä kulkevan yhteisötaidehankkeen kohderyhmä ovat naiset, jotka ovat juuri selvinneet vuosia kestäneestä asunnottomuudesta. Osallistujat löytyivät Rinnekotien Asunto ensin -yksiköistä Auroratalosta ja Meriasta. Projekti toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston tuella.

”Asunnon saaminen ei vielä takaa asunnottomuusuhan poistumista, sillä sopeutuminen arkeen ja oman toimijuuden vahvistuminen vievät aikaa. Women’s Room -hankkeella halusimme voimaannuttaa yksilöitä ja rakentaa positiivista minäkuvaa, mikä ennaltaehkäisee syrjäytymistä”, Leena Alanko kuvailee.

Yksi hankkeen tavoite on myös selvittää, millä tavoin taidelähtöisillä menetelmillä voidaan lisätä asunnottomuutta kokeneiden naisten osallisuutta. Työskentelytavan mallintaminen ja siihen liittyvä selvitys valmistuvat myöhemmin tänä vuonna. Selvityksestä vastannut Alanko kertoo, että siitä voivat hyötyä myös muut vastaavaa Asunto ensin -työtä tekevät toimijat tai muuten taidelähtöisten menetelmien hyödyntämisestä kiinnostuneet. 

Women’s room -hanke kokosi yhteen naisia, joilla on vuosien kokemus asunnottomuudesta.

Turvallinen tila naisille

Projektia valmisteltiin huolella syksyllä 2022 ja se käynnistyi toden teolla tammikuussa 2023. Katriina Haikala veti työpajoja, joissa käsiteltiin muun muassa häpeää, minäkuvan muotoutumista ja turvallista naiseuden kokemusta. Osallistujat saivat itse vaikuttaa työpajojen teemoihin ja siihen, millä tavoin aiheita käsiteltiin.

”Meille oli tärkeää olla herkkänä sille, mitä ihmiset itse haluavat. Meidän roolimme oli mahdollistaa asioita, ei toimia jonkin ennalta määrätyn suunnitelman mukaan”, huomauttaa projektin tuottaja Anna Miettinen.

Osallistujia on kannustettu unelmoimaan isosti.

”Ryhmissä keskeistä on ollut rauhallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on ollut mahdollista jakaa rankkojakin asioita. Osallistujia on kannustettu unelmoimaan isosti, mikä ei ole itsestäänselvyys, kun puhutaan asunnottomuutta kokeneista henkilöistä”, kuvailee yhteyshenkilönä Rinnekotien päässä toiminut yhteisötyöntekijä Anne Hietalahti.

Osallistujat ottivat hankkeen hyvin vastaan.

”Ryhmän vetäjät ovat ihania ja teimme tosi mielenkiintoisia juttuja”, sanoo neljä vuotta asunnottomana ollut Marleen. 56-vuotias Marleen on asunut Rinnekotien Asunto ensin -yksiköissä jo lähes 20 vuotta, mutta muistaa, miten rankkaa aikaa asunnottomuus oli.

Hänen mukaansa oli hyvä, että ryhmä suunnattiin vain naisille.

”Oli helpompi puhua, kun ei ollut miehiä mukana. Mieleen on jäänyt erityisesti rakkauskirje itselleni. Kirjoitin, että rakastan sinua yhä, vaikka oletkin nyt pyörätuolissa”, Marleen kertoo.

Henkilö kuvattuna takaapäin, katselee kuvia seinällä.
Rakkaus osoittautui rankaksi aiheeksi. Silti rakkaus on teemana universaali ja yhdistää meitä taustastamme riippumatta.

Rakkaus yhdistää

Tiiviin kevään työstä on Katriina Haikalan johdolla työstetty audiovisuaalinen teos, johon yleisö pääsee tutustumaan lokakuussa. Teos perustuu ryhmissä käytyihin keskusteluihin ja kirjoitettuihin teksteihin. Kaikkien mukana olevien anonymiteetti on suojattu.

Rakkaus valikoitui näyttelyn teemaksi, sillä osallistujat itse valitsivat sen alun perin keskustelun aiheeksi.

”Rakkaus osoittautui myös todella rankaksi aiheeksi. Se toi monen osallistujan mieleen kipeää tekeviä kokemuksia muun muassa vanhemmuudesta ja äitiydestä. Oli pettymyksiä parisuhteissa, lapsen kuolema ja niin edelleen. Myös ajatus itsensä rakastamisesta oli joillekin täysin vieras”, Haikala kuvaa.

Rakkaus osoittautui myös todella rankaksi aiheeksi. Se toi monen osallistujan mieleen kipeää tekeviä kokemuksia muun muassa vanhemmuudesta ja äitiydestä.

Alun perin teos oli tarkoitus pystyttää museoon tai galleriaan, mutta suunnitelma muuttui prosessin edetessä.

”Aloimme miettiä, että tätä ei kannata viedä mihinkään valkoiseen kuutioon, vaan lopputulos jää siihen elinpiiriin, missä se on tuotettu – tässä tapauksessa Diakonissalaitoksen kortteliin”, Haikala kertoo.

Asumisyksikköjen naiset ovat mukana myös näyttelyn pystytyksessä. Työryhmästä joku on aina esittelemässä näyttelyä sen aukioloaikoina.

”Koen olevani etuoikeutettu, kun olen voinut kokea tämän prosessin yhdessä näiden naisten kanssa. Kokemuksella on ollut suora vaikutus myös omaan arkeeni ja ajatuksiini. Uskomme, että näyttely herättää tunteita myös kävijöissä”, Anna Miettinen tiivistää.

Rakkauksia-näyttely on esillä Helsingissä Diakonissalaitoksen korttelissa, os. Alppikatu 2, Alppikulma-rakennus. Avajaiset järjestetään tiistaina 10. lokakuuta klo 17–20. Näyttely on auki 11.10.–29.10. tiistaista sunnuntaihin klo 12-18. Vapaa pääsy.

Työryhmä:

Taiteilija Katriina Haikala
Kulttuurituottaja Anna Miettinen
Tutkija Leena Alanko
Kuraattori Pirkko Siitari
Dokumentaristi Johanna Tirronen
Kokemusasiantuntija Riikka Tuomi
Rinnekotien Asunto ensin -yksikön asukkaita ja ohjaajia, joiden anonymiteettiä suojellaan.

Lue lisää: Rakkauksia-näyttely aukeaa lokakuussa

Teksti: Viestintä- ja markkinointipäällikkö Susanna Kaaja, Rinnekodit
Kuvat: Valokuvaaja Johanna Tirronen, Women’s room -hanke

Miltä tuntuu kotikaupunki ilman kotia?

Women’s Room -yhteisötaidehankkeen esittely- ja keskustelutilaisuus
Paikka: Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, Helsinki
Aika: Asunnottomien yö 17.10.2023, klo 19-20.30

Asunto ensin naiserityinen asunnottomuus taide