Palveluseteli lisää kansalaisten valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa

Palveluseteli tarjoaa joustavan tavan hankkia esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten asumispalveluja omien tarpeiden mukaan valitsemalla palveluntarjoaja useista vaihtoehdoista. Käytännöissä on alueellisia eroja, joten on tärkeää varmistaa, että valinnanvapaus toteutuu aidosti, kirjoittaa asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen.

Palvelusetelin käyttö vaihtoehtoisena tapana saada sosiaali- ja terveyspalveluja on kasvamaan päin.

Palveluseteli on hyvinvointialueen myöntämä maksuväline, jolla palveluja tarvitseva kansalainen hankkii palvelut haluamaltaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Sen perusidea on lisätä valinnanvapautta: setelin saaja voi valita, kuka palvelut tarjoaa ja missä ne tuotetaan. Samalla seteli on yksi tapa parantaa saatavuutta ja nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Monelle palveluseteli on ehkä tutuin yksittäisistä terveyspalveluista. Setelin saa tyypillisesti esimerkiksi hammashuoltoon, jos jonot omalla terveysasemalla ovat pitkiä. Palvelusetelin avulla hyvinvointialue voi siis täydentää palveluitaan kuntalaisten parhaaksi.

Palveluseteli on yksi tapa parantaa saatavuutta ja nopeuttaa palveluihin pääsyä.

Palveluseteli soveltuu kuitenkin monenlaisiin palvelutarpeisiin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kotihoito- ja avustajapalvelujen hankkimiseen ikääntyneelle tai vammaiselle henkilölle tai ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämiseen.

Hyötyinä joustavuus ja kokonaisvaltaisuus

Palvelusetelijärjestelmässä hyvinvointialue arvioi henkilön palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti. Hyvinvointialue voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat alueen hyväksymät yksityiset palveluntuottajat.

Asiakkaan mielipide on otettava päätöksessä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Setelistä on oikeus myös kieltäytyä, jolloin asiakas tulee ohjata muilla tavoin järjestettyihin palveluihin.

Kun seteli on myönnetty, asiakas valitsee hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta sopivimman. Palvelusetelimallissa sopimus syntyy asiakkaan ja palveluntuottajan välille, ja asiakas maksaa palvelut palvelusetelillä kokonaan tai osittain. Seteleitä on kahdenlaisia: tulosidonnaisen setelin arvo määrittyy saajan tulojen perusteella, tasasuuruisen setelin arvo on kaikille sama.

Kun palveluseteli on myönnetty, asiakas valitsee hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta sopivimman.

Palvelusetelin suuri hyöty on joustavuus. Se antaa mahdollisuuden räätälöidä palveluja enemmän yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Lähtökohtaisesti asiakasmaksulailla maksuttomaksi säädetyissä palveluissa setelin arvo tulee määrätä sellaiseksi, ettei asiakas joutuisi maksamaan palvelusta. Palvelun päälle voi kuitenkin omalla kustannuksellaan hankkia lisäpalveluja tai halutessaan valita korkeatasoisemman palvelun ja maksaa erotuksen itse.

Parhaimmillaan mahdollisuus käyttää palveluseteliä vähentää hoidon pirstoutumista ja yhtenäistää asiakkaan palvelupolkua. Toisaalta palvelutarpeen muuttuessa palveluntuottajaa voi vaihtaa irtisanomisaikojen puitteissa tai palvelusetelistä voi kokonaan luopua.

Haasteina vaihtelevat käytännöt ja maksukyky

Tällä hetkellä riippuu paljon asuinpaikasta, mihin palveluihin palvelusetelin voi saada. Palvelusetelin käyttö on vielä epätasalaatuista, ja käytännöt vaihtelevat alueittain. Se on haaste sekä palveluntuottajien että kansalaisten näkökulmasta.

Alueilla on myös erilaiset määrät palveluntuottajia. Palveluseteleiden käyttö keskittyykin enemmän isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, joissa vaihtoehtoja on enemmän.

Toinen haaste on sosiaalinen epätasa-arvo. Hyvinvointialue voi määrittää, että palvelusetelin arvo vaikkapa ikääntyneiden palveluasumiseen on aina tietty summa. Seteli ei välttämättä kata kaikkia kustannuksia, vaan asiakas voi joutua maksamaan itse väliin jäävän osuuden.

Omavastuuosuus vaihtelee, samoin asiakkaiden maksukyky. Seteli ei siksi voikaan olla ainoa tapa järjestää palveluja.

Päätöksissä voi tarvita tukea

Valitseminen ei aina ole helppoa. Palvelusetelin saajan on tutustuttava vaihtoehtoihin ja mietittävä, mikä palveluntarjoaja voisi olla omaan tilanteeseen ja toiveisiin sopivin.

Selvää on, että esimerkiksi ikääntynyt asiakas tarvitsee tähän läheisten tukea. Läheisetkin saattavat tarvita asiantuntevaa apua erilaisten mahdollisuuksien selvittämiseen.

Meidän palveluntuottajien tehtävä on kutsua kiinnostuneita tutustumaan yksiköihin ja esitellä tarjoamiamme palveluja. Palveluntuottajan valitseminen on aina molemminpuolista vuoropuhelua, jossa yhdessä pohditaan, millainen palvelu vastaa kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten.

Kohti aitoa valinnanvapautta

Tällä hetkellä osa hyvinvointialueista käyttää palveluseteliä tavalla, joka ei tue valinnanvapautta. Esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluissa sitä saatetaan käyttää ennemminkin ostopalvelun tavoin: asiakkaalle myönnetään palveluseteli ja ilmoitetaan, mistä palvelut hankitaan.

Jos hyvinvointialue on päättänyt käyttää seteliä yhtenä tapana järjestää palveluja, sen pitäisi myös aidosti antaa asiakkaalle vaihtoehtoja. Vain siten oikeus valita toteutuu ja palvelusetelin hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön.

—

Kirjoittaja Jaana Laaksonen työskentelee Rinnekodeilla asiakkuus- ja myyntijohtajana.

Blogikirjoitus on julkaistu myös Hoiva & Terveys -lehden kumppaniblogissa 8.10.2024.