Mitä ikääntynyt haluaa? – Rinnekodeilla satsataan itsemääräämisoikeuden tukemiseen
Rinnekodit pilotoi itsemääräämisoikeuden tukemista ikääntyneiden palveluissa Oulun seudulla. Uusi tapa toimia on miellyttänyt sekä asiakkaita ja heidän läheisiään että työntekijöitä.
Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on ollut jo pitkään lakisääteinen velvollisuus kehitysvammapalveluissa. Osana Diakonissalaitoksen konsernin vastuullisuusohjelmaa lähdettiin pilotoimaan itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmaa myös ikääntyneiden palveluissa Oulun seudulla. Näin halusimme vahvistaa palvelujen piirissä olevien asiakkaiden ääntä. Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelman ovat kokeneet hyväksi niin ikääntyneet asiakkaat itse kuin heidän läheisensä ja hoitohenkilöstökin.
”Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on meillä nyt osa ikääntyneiden palveluntoteuttamissuunnitelmaa kaikissa Oulun alueella ikääntyneiden palveluja tarjoavissa yksiköissä. Kaikki lähti siitä, että päätimme laittaa hyvät käytännöt jakoon ja edistää myös muiden kuin kehitysvammaisten henkilöiden oman äänen kuulumista palvelujen sisällön suunnittelussa, kertoo Mirikle Nousiainen, Rinnekotien itsemääräämisoikeusasioiden asiantuntija ja palvelualuejohtaja.
Suunnitelma sisältää kokonaiskuvan asiakkaasta, kuvauksen siitä, miten hän voi vaikuttaa palvelunsa sisältöön, yksityiskohtaiset yksilölliset toiveet sekä tiedon siitä, miten henkilökunta tukee itsemääräämisoikeuden toteutumista.
”Suunnitelma laaditaan ikääntyneen asiakkaan kanssa, ja hän voi halutessaan ottaa sen tekemiseen mukaan itselleen läheisen ihmisen. Joskus se tehdään pelkästään läheisen kanssa, jos asiakkaan omien toiveiden selvittäminen ei enää onnistu, selventää sosiaalityöntekijä Anne Rintamäki Rinnekodeilta.
Itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelma laaditaan ikääntyneen asiakkaan kanssa, ja hän voi halutessaan ottaa sen tekemiseen mukaan itselleen läheisen ihmisen.
Rintamäki kuitenkin muistuttaa kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen tärkeydestä ja kannustaa käyttämään erilaisia menetelmiä asiakkaan omien toiveiden selvittämisessä. Esimerkiksi muistisairaan tai puhekykynsä menettäneen henkilönkin itsemääräämisoikeutta pystytään tukemaan.
Toiveena leppoisat aamuherätykset
Itsemääräämisoikeuden toteuttamissuunnitelman tekeminen tuntui aluksi joistakin työntekijöistä työläältä ja ylimääräiseltä, kuvailee kempeleläisen Rinnekodit Willa Lupiinin yksikönjohtaja Kaisa Hyyryläinen. ”Lopulta henkilökunta on kokenut suunnitelman erittäin merkitykselliseksi. Se on antanut varmuutta siihen, että teemme juuri niin kuin asiakas toivoo.”
”Arjen työssä aloimme huomata, että nyt oikeasti tiedämme mitä asiakkaamme toivoo. Monesti asioita on totuttu tekemään jollain tietyllä, tutulla tavalla. Toki yksiköllisyydestä on aina puhuttu, mutta suunnitelma on tuonut konkretiaa yksilöllisyyden huomioonottamiseen”, Hyyryläinen kertoo.
Arjen työssä aloimme huomata, että nyt oikeasti tiedämme mitä asiakkaamme toivoo.
Jotkut asiakkaat ovat toivoneet esimerkiksi leppoisampia aamuherätyksiä, toisille ulkoilu ja liikuntahetket ovat tärkeitä, ja osa toivoo, ettei heidän arkisia asioitaan kerrota läheisille tulevaisuudessa, jos vaikka oma puhekyky tai muisti alkaa heikentyä.
Omaisille itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on Hyyryläisen mukaan ollut uutta. He ovat olleet kuitenkin tyytyväisiä siihen, että heidän läheisensä yksilöllisyys on huomioitu ja omat toiveet on kirjattu ylös jo ennakkoon, kun ikääntynyt vielä pystyy ilmaisemaan omat toiveensa.
Rinnekotien Itsemääräämisoikeuden työryhmä ja nimetyt asiantuntijat tukevat yksiköiden henkilökuntaa itsemääräämisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Anne Rintamäki kertoo, että hän keskustelee usein henkilöstön kanssa asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvistä eettisistä kysymyksistä.
Jonna Tuomikoski, Mirikle Nousiainen ja Kaisa Hyyryläinen keskustelivat itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmasta Kehittyvä vanhustyö -tapahtumassa Oulussa 12.3.2024
