Rohkeasti olennaistaen – esihenkilötyön kehittäminen etenee
Hyvä johtaminen on suoraan yhteydessä hyvään työntekijäkokemukseen ja työn tuottavuuteen. Tästä syystä on erittäin tärkeää mahdollistaa esihenkilöille toimiva arki ja tähän olemme Diakonissalaitoksella ja Rinnekodeilla satsanneet viime ajat, kirjoittaa kehittämisjohtaja Anna Eskola blogissaan.
Olemme edistäneet esihenkilöiden työn sujuvoittamiseen keskittyvää ”Rohkeasti olennaistaen” -kehittämisprojektia jo parisen vuotta. Projekti on massiivinen, mistä kertoo jo se, että meillä on yhteensä 36 alaprojektia. Näistä jo yli puolet on saatu päätökseen, ja loput valmistuvat ensi kevään aikana.
Seuraamme muun muassa kyselyin sitä, millaista tukea esihenkilömme kokevat saavansa työssäoppimiseen sekä millaisia kuormitustekijöitä heillä on arjessaan. Yksittäisissä mittareissa on jo havaittavissa pientä parannusta. Esimerkiksi työn koettu henkinen ja kognitiivinen kuormittavuus on vähentynyt ja työvälineiden ja työympäristön toimivuus parantunut. Edelleen meillä on tehtävää muun muassa kuormittavien ongelmanratkaisu- ja päätöstentekotilanteiden, kiireen ja kireiden aikataulujen sekä työmäärän suhteen.
Esihenkilötyössä vahvuuksiksi koettiin erityisesti kokemus työn merkityksellisyydestä, oma osaaminen, työkavereiden tuki ja tieto omista vastuista ja velvollisuuksista.
Esihenkilötyötä vahvistavat tärkeät voimavaratekijät ja vahvuuksiksi koettiinkin erityisesti kokemus työn merkityksellisyydestä, oma osaaminen, työkavereiden tuki ja tieto omista vastuista ja velvollisuuksista. Kokonaisuutena esihenkilöt arvioivat vuoden 2024 kyselyssä työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden olevan hyvässä tasapainossa.
Mitä siten olemme tehneet?
Yksi eniten positiivista palautetta saanut toimenpide on ollut johtamisen vuosikellon kehittäminen ja palveluyksikön johtajille räätälöidyn näkymän kehittäminen intraan. Kun tietoa on paljon, on ollut merkittävä parannus rakentaa mekanismeja, joiden avulla esihenkilöille olennaista tietoa voidaan koota helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Olemme myös karsineet tekemistä aina, kun se on ollut mahdollista. Esimerkiksi riskienarviointi. Sinänsä riskienarviointi on hyvin tärkeä ja oleellinen asia, mutta aiemmin jokainen palveluyksikkömme arvioi 36 eri operatiivista riskiä. Asiaa hetken tutkittuamme ymmärsimme, että vähemmänkin riittäisi ja nyt yksiköt keskittyvät olennaiseen – yhdeksän operatiivisen riskin arviointiin.
Vastaavaa karsimista, olennaistamista ja leanausta on tehty lukuisissa eri prosesseissa. Toisinaan tosin lyömme päätä seinään – Suomi kun on hyvin säännelty maa ja valvonta on (millin)tarkkaa. Tänä vuonna esimerkiksi jo olemassa olevien yksikkökohtaisten omavalvonta-, toiminta-, lääkehoito-, siivous- ja pelastussuunnitelmien, elintarvikehygienian omavalvonta- ja turvallisuussuunnitelmien sekä valmiuden- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitelmien jatkoksi on tullut terveydensuojelun omavalvontasuunnitelma ja omavalvontaohjelman mukainen yksikkökohtainen tiedottaminen verkkosivuilla kolmesti vuodessa. Eikä näihin tietenkään ole valtakunnallisesti yhtenäisiä dokumenttipohjia, järjestelmiä tai aina edes valvovan viranomaisen yhtenäistä ohjausta.
Toisinaan tosin lyömme päätä seinään – Suomi kun on hyvin säännelty maa ja valvonta on (millin)tarkkaa.
Vuosi sitten kirjoitin, että aiomme keskittää, koostaa ja hallinnoida paremmin. Mallinnamme prosesseja ja tehtäviä selkeämmiksi ja yksinkertaisimmiksi kokonaisuuksiksi. Tätä kaikkea olemme totta tosiaan tehneet, mutta vielä riittää tekemistäkin.
Seuraavaksi edessä on muun muassa uuden intran muotoilu, koulutuspolkujen kehittäminen ja yhteisten tukipalveluiden konseptointi. Loistavana sparraajana tässä työssä meillä on pilotissa oleva esihenkilöraati, joka koostuu Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien esihenkilöistä. Raadin toiminta-ajatuksena on se, että hyvä testaus ovat tärkeä osa kehittämistä ja käyttöönottoa. Raatilaiset ovatkin tykänneet, kun ovat päässeet testaamaan ja vaikuttamaan ja testiasetelmien luojat ovat hyötyneet strukturoidusta tavasta tavoittaa motivoitunut testiryhmä.
Blogin kirjoittanut Anna Eskola työskentelee Rinnekodeilla kehittämisjohtajana.
