Hyppää sisältöön
Ajankohtaiset | Medialle | Tiedote

Selvitys: Sote-alan uutisointi kaipaa lisää moniäänisyyttä

Sote-alan medianäkyvyydestä vain yhdeksän prosenttia oli myönteistä vuosina 2021–2023, kertoo Rinnekotien Retrieverillä teettämä selvitys. ”Alan maine on julkisuuden perusteella selvästi kielteisempi, kuin miten arki näyttäytyy esimerkiksi asiakkaiden ja työntekijöiden silmissä. Tämä vaikuttaa alan veto- ja pitovoimaan ja koskettaa samalla kaikkien suomalaisten hyvinvointia”, toteaa Rinnekotien johtaja Mari Rautiainen.

Kolme henkilöä istuu pöydän ääressä, keskipisteenä henkilö, jolla on kirkkaan pinkki t-paita, jossa on suuri valkoinen R-kirjain. Kuva on otettu ulkona ja pöydällä on kahvikuppi.
Sote-alan medianäkyvyydestä vain yhdeksän prosenttia oli myönteistä vuosina 2021–2023, kertoo Rinnekotien Retrieverillä teettämä selvitys.

Sote-alan suurin yksityinen yhteiskunnallinen yritys Rinnekodit teetti mediaseurantayhtiö Retrieverillä selvityksen sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyydestä.

Julkisuusanalyysin mukaan sosiaali- ja hoiva-ala esitettiin kielteisessä valossa 40 prosentissa artikkeleista vuosina 2021–2023. Uutisissa korostuivat hoitajapula sekä hoitajamitoitus ja sen puutteet ja seuraukset työntekijöille tai asiakkaille. Uutisointi henkilöstöpulasta kiinnitti huomiota myös hoitotyön heikoksi koettuun palkkatasoon sekä muihin alan houkuttelevuutta vähentäviin tekijöihin, kuten kiireeseen, koettuun arvostuksen puutteeseen sekä henkilöstön vaihtuvuuteen.

Sosiaali- ja hoiva-ala sai runsaasti medianäkyvyyttä vuosina 2021–2023. Näkyvyyttä toivat erityisesti aluevaalit vuonna 2022, toimintansa 2023 aloittaneet hyvinvointialueet, kevään 2023 eduskuntavaalit sekä hoitoalan työkiistat. Vuonna 2021 uutisointiin puolestaan vaikutti koronapandemia, sillä media raportoi sote-palveluihin liittyvistä tartuntatapauksista ja koronarokotusten etenemisestä.

Selvityksessä positiivisiksi luokiteltavia oli vain yhdeksän prosenttia artikkeleista. Niissä kerrottiin esimerkiksi alan innovaatioista tai työn merkityksellisyydestä. Loput artikkelit eli 51 prosenttia on luokiteltu neutraaleiksi.

”Median tehtävä on nostaa esiin havaittuja epäkohtia, ja yhteiskunnallisesti merkittävät toimialat saavat sen myötä usein runsaasti kielteistä näkyvyyttä. Uutisoinnin sävyn ohella vaikutusta on kuitenkin myös sillä, ketkä pääsevät ääneen mediassa, millaisia asioita he painottavat, miten nykyhetkeä kuvataan ja millaisia tulevaisuuden näkymiä maalataan”, toteaa Retrieverin media-analyytikko Pilvi Bisi, joka vastasi aineiston analyysistä. 

Sosiaali- ja hoiva-alaan liittyvissä uutisissa olivat vahvasti edustettuna julkiset toimijat ja poliittiset puolueet sekä ammattijärjestöt. Yksityisten palveluntarjoajien osuus on huomattavasti pienempi.

Asiakkaiden, työntekijöiden ja päättäjien näkemys sote-alasta myönteisempi

Rinnekotien johtaja Mari Rautiainen ei yllättynyt tuloksista, mutta toivoo, että jatkossa hoiva-alan uutisoinnissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota ongelmien lisäksi alan moniin positiivisiin puoliin sekä äänten moninaisuuteen.

”Meidän ja monen muun alan toimijan asiakastyytyväisyyskyselyjen ja suositteluindeksien perusteella sote-ala näyttäytyy uutisointia paremmassa valossa. T-median keväällä toteuttamassa luottamus- ja mainetutkimuksessa myös päättäjät ja alan työntekijät arvioivat toimialaa positiivisemmin kuin suuri yleisö. Sote-alalla tapahtuu paljon positiivista, jonka soisi näkyvän myös mediassa.”

”Ylipäätään toivoisin, että yksityiset palveluntuottajat pääsisivät useammin ääneen, mikä osaltaan toisi uutisointiin lisää moniäänisyyttä. Näillä muutoksilla olisi uskoakseni vaikutusta alan veto- ja pitovoimaan sekä yleiseen luottamukseen sote-alaa kohtaan”, Rautiainen toteaa.

Mediaseurantayhtiö Retriever toteutti media-analyysin Rinnekotien toimeksiannosta kesällä 2024. Analyysi perustuu Retrieverin mediaseurannan kautta kerättyyn aineistoon ajalta 1.1.2021—31.12.2023. Aineisto on kerätty vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin ja hoiva-alaan yleisesti liittyvillä hakusanoilla, ja aineistosta on analysoitu uutisoinnin sävyä ja huomioarvoa. Sävyarviointi on tehty artikkelin otsikon ja ingressin perusteella. Analyysissä oli mukana 24 alueellista ja valtakunnallista mediaa: Aamulehti, Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Kainuun Sanomat, Kaleva, Karjalainen, Kauppalehti, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Maaseudun Tulevaisuus, MTV Uutiset, Satakunnan Kansa, Savon Sanomat, Suomen Kuvalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous, Turun Sanomat, Uusi Suomi, Verkkouutiset ja Yle.

Analyysi Rinnekodit-sivustolla: Sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyys vuosina 2021—2023

Lisätiedot:
Data insight analyst Pilvi Bisi, Retriever
040 661 0729, pilvi.bisi@retriever.fi

Johtaja Mari Rautiainen, Rinnekodit
mari.rautiainen@rinnekodit.fi

Viestintä- ja markkinointijohtaja Taina Rönnqvist, Rinnekodit
044 762 1992, taina.ronnqvist@rinnekodit.fi

media media-analyysi sote