Sote-ala kaipaa puolestapuhujia, jotta media voi kirjoittaa siitä hyvää
Rinnekotien teettämän mediananalyysin mukaan vain yhdeksän prosenttia sote-alaan liittyvästä keskustelusta on positiivista. Etenkään alalla työskenteleville vahvasti negatiivinen sävy ei varmasti tule yllätyksenä – silti media-analyysin julkistustilaisuudessa todettiin lähes yhdestä suusta, että asiaan halutaan ja tarvitaan muutosta.
”Olisi tärkeää tuoda lisää moniäänisyyttä sote-alan uutisointiin. Totta kai epäkohdistakin pitää kirjoittaa, mutta esimerkiksi meidän hyvinvointikyselymme tulokset tuovat esiin ihan toisenlaisen sote-todellisuuden: Ihmiset viihtyvät ja tuntevat työnsä hyvin merkitykselliseksi. Miksei näistä aiheista kirjoiteta?” kysyi media-analyysin julkistustilaisuudessa Rinnekotien johtaja Mari Rautiainen.
Rinnekodit teetti mediaseurantayhtiö Retrieverillä analyysin sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyydestä vuosina 2021–2023. Analyysin julkistustilaisuus järjestettiin Diakonissalaitoksella Helsingissä 29. lokakuuta.
Alan tilanne ja median analytiikka ohjaavat juttuja
Julkisuusanalyysin mukaan media kirjoitti vuosina 2021–2023 lähes 10 000 artikkelia, joissa käsiteltiin sosiaali- ja hoiva-alaa. Näistä artikkeleista 40 prosenttia oli negatiivissävytteisiä, 51 prosenttia neutraaleja ja vain yhdeksän prosenttia positiivisia.
”Media ottaa vastaan syötteitä ympäröivästä maailmasta, alalla työskenteleviltä ihmisiltä, ammattijärjestöiltä ja poliitikoilta. Media heijastelee alan omia tuntoja. Nykyaikana media seuraa myös tarkkaan juttuihin liittyvää analytiikkaa ja tuottaa sellaisia juttuja, joita luetaan. On eri asia, mitä me oikeasti luemme ja mitä sanomme haluavamme lukea”, pohti paneelissa Lääkärilehden päätoimittaja ja pitkän linjan journalisti Pekka Nykänen.
Kaikki panelistit olivat sanaa mieltä siitä, ettei ongelmia pidä lakaista maton alle: on hyvä, että media nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja toimii vallan vahtikoirana. Alan hyvät asiat jäävät kuitenkin helposti huonojen varjoon.
Mietin itse hoitajana, että kannustaako tämä nykyinen uutisointi minua ammattilaisena arjen innovaatioihin ja kehittämiseen.
“Alalla tapahtuu myös paljon hyvää ja tehdään innovaatioita ja kehitystyötä. Mietin itse hoitajana, että kannustaako tämä nykyinen uutisointi minua ammattilaisena arjen innovaatioihin ja kehittämiseen”, huomautti ammattiliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg.
Mediassakin mietinnän paikka
Kaikki paneelikeskustelun osallistujat toivoivat, että analyysin tulokset herättäisivät keskustelua myös toimituksissa ja haastaisivat toimittajia hakemaan uudenlaisia näkökulmia sote-aiheisiin.
”Olen lukenut näitä negatiivisia uutisia vuosikymmenestä toiseen. Ovatko alan ongelmat ja epäkohdat poistuneet? Eivät ole. Ehkä mediankin pitäisi kokeilla jotain muuta, ratkaisukeskeisempää lähestymistapaa”, totesi Rinnekotien ikääntyneiden yksikön Leenankodin vastaava sairaanhoitaja Pia Hopeavirta.
Monen alan toimijan asiakastyytyväisyyskyselyjen ja suositteluindeksien perusteella sote-ala näyttäytyy uutisointia paremmassa valossa. T-median keväällä toteuttamassa luottamus- ja mainetutkimuksessa päättäjät ja alan työntekijät arvioivat toimialaa positiivisemmin kuin suuri yleisö.
Sanoisin, ettei suomalainen terveydenhoito ole romahtamassa eikä se ole katastrofi, kuten otsikoissa väitetään.
”Media pyrkii usein ampumaan yli ja jutut karkaavat todellisuuttakin pahemmiksi. Ylilyöntejäkin on nähty; puhutaan esimerkiksi soten romahduksesta ja sotekatastrofista. Sanoisin, ettei suomalainen terveydenhoito ole romahtamassa eikä se ole katastrofi, kuten otsikoissa väitetään. Näin voitaisiin perustellusti uutisoida Gazassa tai Ukrainassa, mutta ei Suomessa”, Pekka Nykänen painotti.
”Korona-aikana me olimme supersankareita. Oli printtipaitoja ja tuotiin smoothieita, koska teimme niin tärkeää työtä. Ei se työ ole muuttunut vähemmän tärkeäksi, teemme edelleen päivittäin merkityksellistä työtä. Missä hypetykset ja positiiviset otsikot ovat nyt?” Hopeavirta haastoi.
Mainetalkoot korjaamaan veto- ja pitovoimaa?
Ei ole yhdentekevää, miten sote-alasta kirjoitetaan. Alan työntekijäpulasta on puhuttu jo vuosia, eikä kielteinen kirjoittelu ainakaan lisää alan houkuttelevuutta.
”Kirjoittelulla on vaikutusta siihen, miten veto- tai pitovoimainen ala on. Tarvitsemme nuoria, innokkaita opiskelijoita, jotka ovat tulevia työntekijöitä. Millaisen kuvan media heille tällä hetkellä antaa?” Mari Rautiainen kysyi.
”Tämä on maailman paras ala. Sotetyö sekä vaatii että antaa paljon. Alasta kirjoitetaan positiivisesti etenkin innovaatioihin, ratkaisuihin ja työn merkityksellisyyteen liittyen. Syötetään yhdessä nyt näihin liittyviä aiheita sitten enemmän medialle, niin kyllä sen täytyy jossain myös näkyä”, Päivi Inberg totesi.
Selvitys: Sote-alan uutisointi kaipaa lisää moniäänisyyttä (tiedote 29.10.2024)
Analyysi Rinnekodit-sivustolla: Sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyys vuosina 2021—2023
Teksti: Susanna Isohanni, johtava viestintäkonsultti, Drum
Kuva: Jenni Sarolahti, viestintäpäällikkö, Diakonissalaitos
