Sote-ala tarjoaa rajattomasti erikoistumismahdollisuuksia

“Minua ajaa eteenpäin halu auttaa ihmisiä heidän fyysisissä murheissaan ja kivuissaan. Työssä on kiinnostavaa se, kuinka motivoimalla ihmisiä liikkumaan voidaan vaikuttaa positiivisesti ja pitkävaikutteisesti heidän toimintakykyynsä”, Mikael Kuivanen kertoo työstään.

Mikael työskentelee ikääntyneiden parissa hoivakoti Rinnekodit Scillassa. Häntä on aina kiinnostanut anatomia ja ihmisten fyysinen hoito, joten hän opiskeli ensin hierojaksi, mutta jatkokouluttautui osteopaatiksi saadakseen lisää työkaluja ja osaamista.

Mikael kaipasi kuitenkin lisänäkemystä osteopaattiseen lähestymistapaan, joka keskittyy lähinnä kivunlievitykseen. Kipujen syyt löytyvät loppujen lopuksi yleensä ihmisen arkielämästä ja on katsottava elintapoja vaivojen takana. Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan vahvaa valmennuksellista osaamista. Kehittääkseen tätä puolta Mikael opiskeli myös lähihoitajaksi, ja tämän kokonaisvaltaisemman lähestymistavan kautta hän on löytänyt työn iloa ja inspiraatiota.

Vaihtelevia työpäiviä

Mikael on osa vakiintunutta tiimiä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja toistensa työtavat. Tiimissä on monenlaista osaamista, jota hyödyntäen kaikki ovat löytäneet itselleen sopivat toimintamallit. Mikael tuntee saavansa Rinnekodeilla tilaa tehdä sitä, minkä osaa parhaiten. Lopulta on itsestä kiinni, millaisiksi työpäivät muodostuvat.

Saan Rinnekodeilla tehdä sitä, minkä osaan parhaiten. Lopulta on itsestä kiinni, millaisiksi työpäivät muodostuvat.

“Tykkään vaihtelusta ja kiinnostukseni on ihmisten kuntoutuminen, fysiologia ja biomekaniikka, joten joka päivä voi tehdä erilaisia asioita. Tehdäänkö porrastreeni, heitelläänkö palloa tai ihan vaan kävellään ja katsellaan kukkia. Mahdollisuuksia on rajattomasti.”

Mikaelia kiinnostavat kokonaisvaltainen hyvinvointi, hyvä kunto ja pitkäikäisyys, mikä heijastuu myös päivittäiseen työhön. Hän katsoo ikääntyneitä asiakkaita sen kautta, miltä heidän liikkeensä näyttävät syödessä ja muissa arkisissa askareissa. Mikael harrastaa myös juoksua, joten kävelykykyyn liittyvät asiat ovat lähellä hänen sydäntään. Työssään hän kävelee asiakkaidensa kanssa paljon sekä ulkona että käytävillä, pientä lisäpuhtia askeleeseen hakien.

Ennakkoluuloja yksipuolisesta työstä

Alaan liittyvistä ennakkoluuloista Mikael sanoo törmänneensä eniten siihen, että työ on vain kakkojen ja pissojen siivoamista. Todellisuudessa mukaan mahtuu tietysti paljon muuta, mutta tuokin puoli on osa työtä – eikä siinä ole mitään hävettävää, Mikael lisää. Loppujen lopuksi se on vain tottumiskysymys.

“Äidit ja isät tekevät sitä vauvoille ja me toisillemme tarvittaessa. Näin se elämä vaan menee.”

Alan negatiivisiin puoliin keskitytään julkisessa keskustelussa Mikaelin mielestä turhan paljon. Lähihoitaja ammattina ei houkuttele, kun puhutaan ainoastaan kehnosta palkasta, hoitajamitoituksista ja eritteiden siivoamisesta.

“Ala tarjoaa kuitenkin paljon mielenkiintoisia työmahdollisuuksia sekä tilaisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Niinpä lähihoitajan koulutuskin tulisi mieluummin nähdä vain yhtenä kehitysaskeleena omalla uralla – siitä on mahdollista suunnata kohti itseä eniten kiinnostavia tehtäviä, ja erikoistumisen myötä palkkakin nousee.”

Työ on ihmisten kohtaamista

Työssä on pohjimmiltaan kyse kohtaamisista ja ihmisten välisestä dynamiikasta. Jokaisella on välillä huonojakin päiviä, mutta toisaalta onnistuneet ja merkitykselliset kohtaamiset ovat työn hienoimpia puolia. Mikaelin mukaan parasta on ihmisiin tutustuminen ajan kanssa – kun asiakkaan oppii tuntemaan ja tämän näkee tulevan esiin omana itsenään.

Elämä voi olla tosi kaunista, iloista ja yhteisöllistä, vaikka onkin vaikeasti sairas tai muulla tavalla invalidisoitunut.

“On tosi palkitsevaa, kun asiakkaiden kanssa viettää aikaa ja heihin tutustuu, jolloin he avautuvat ja näyttävät aidot persoonansa. Elämä voi olla tosi kaunista, iloista ja yhteisöllistä, vaikka onkin vaikeasti sairas tai muulla tavalla invalidisoitunut.”

Keskinäinen luottamus edistää myös kuntoutumista. Kun asiakkaat luottavat hoitajan neuvoihin, he saavat samalla uskoa omaan tekemiseensä, itsenäistyvät ja kehittävät paremmin toimintakuntoaan. Jos pyörätuolissa olevan potilaan on esimerkiksi vielä mahdollista kävellä, kuntoutuminen sujuu paremmin, kun vierellä on joku, joka auttaa askel askeleelta eteenpäin.

Katso myös #silkkaasotea kampanjavideot tästä linkistä.