Yhdessä ihmisarvoisen vanhuuden puolesta

Olemme valinnan edessä: jatkammeko säästämistä ihmisten perusturvallisuuden ja palveluiden laadun kustannuksella vai tartummeko oikeasti yhdessä toimeen ja teemme kestäviä ratkaisuja? kirjoittaa blogissaan Rinnekotien asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen.

Kukaan ei halua kuolla kylmissään yksin kotinsa lattialle. Tämä on kuitenkin tulevaisuus, joka pahimmillaan odottaa yhä useampaa huonokuntoista, yksin asuvaa vanhusta. MOT-ohjelmassa 12.1.2025 arvioitiin, että suomalaisissa kodeissa asuu jo tällä hetkellä kymmeniä tuhansia vanhuksia, jotka eivät oikeasti pärjää yksin kotona. Ja määrä kasvaa koko ajan.

Ohjelmassa esiintyneet ikääntyneet toivovat turvallista arkea ja inhimillistä hoivaa sekä ihmisarvoa kunnioittavia viimeisiä vuosia. Ikähoivaan hyvinvointialueilla kaavaillut, yhteensä noin 140 miljoonan säästöt valitettavasti vaarantavat tämän toiveen. Ohjelmassa esiintyneen professorin Teppo Krögerin mukaan säästösumma on valtava – etenkin, kun vanhusten hoito on jo nyt monin paikoin huonossa jamassa: hoivakotipaikkaa jonottaa tälläkin hetkellä arviolta yli 2 200, joidenkin lähteiden mukaan jopa yli 2 500 ikääntynyttä.

Hoivakotipaikkaa jonottaa tälläkin hetkellä arviolta yli 2 200, joidenkin lähteiden mukaan jopa yli 2 500 ikääntynyttä.

Olemme valinnan edessä: jatkammeko säästämistä ihmisten perusturvallisuuden ja palveluiden laadun kustannuksella vai tartummeko oikeasti yhdessä toimeen ja teemme kestäviä ratkaisuja?

Hyvinvointialueiden vastuulla ovat laajat sosiaali- ja terveyspalvelut, joita jokainen kansalainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa. Säästöt vaikuttavat erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin, kuten vammaisiin henkilöihin, ikäihmisiin sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin. Vammautunut henkilö saa avustustunteja tai kotipalvelua aiempaa vähemmän, vaikka palvelujen tarve pysyy vähintään samana. Muistisairas vanhus joutuu asumaan yhä vähenevän kotihoidon varassa ja pääsee palveluihin vasta, kun tapahtuu jotakin vakavaa. Näistä seuraa, että eriarvoisuus kasvaa, ongelmat vakavoituvat, tarvitaan kallista erikoissairaanhoitoa ja pitkän aikavälin kustannukset nousevat. Nyt tehtävillä toimilla säästöjen hyöty jää lyhytaikaiseksi, ja pidemmällä aikavälillä yhteiskunta maksaa enemmän.

Hyvinvointialueet ovat lähteneet etsimään säästöjä lisäämällä omia palveluita. Tämä ei välttämättä tuota toivottua tulosta: Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä edustavan HALI ry:n tuoreen ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannuksia koskevan selvityksen mukaan hyvinvointialueiden oma hoivatuotanto on viidenneksen ostopalveluja kalliimpaa.

HALI ry:n tuoreen selvityksen mukaan hyvinvointialueiden oma hoivatuotanto on viidenneksen ostopalveluja kalliimpaa.

Julkinen sektori ei ole yksin vastuussa sote-palveluista. Yksityiset toimijat ja palveluntuottajat ovat hyvinvointialueille kumppaneita ja samaan suuntaan kulkijoita. Ne auttavat täydentämään julkisia palveluja ja varmistamaan, että esimerkiksi ympärivuorokautista hoivaa tai erikoissairaanhoitoa saa ilman kohtuuttomia viiveitä. Ne tuovat mukanaan myös innovatiivisia ratkaisuja ja tehokkaita toimintamalleja. Sote-sektorin haasteet vaativat tiivistä yhteistyötä.

Paras ratkaisu on hyödyntää yksityisten ja julkisten toimijoiden vahvuuksia ja rakentaa yhdessä joustava, tehokas ja tasapuolinen palvelujärjestelmä, jossa kansalaisten hyvinvointi on etusijalla. Tämä on ainoa tie kohti kestävää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään.

Jaana Laaksonen työskentelee Rinnekodeilla asiakkuus- ja myyntijohtajana.