Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä
Ikääntyminen ei vähennä itsemääräämisoikeutta, vaikka kyky tehdä itseä koskevia päätöksiä voi iän myötä heiketä ja tukea oman mielipiteen ilmaisemiseen tarvitsee aiempaa enemmän. Rinnekotien teettämän tuoreen selvityksen mukaan 94 prosenttia suomalaisista haluaa pitää kiinni tietyistä elämän osa-alueista vanhetessaan, kuten säännöllisestä ulkoilusta, harrastuksista ja ruokailutottumuksista. Itsemääräämisoikeuden tukeminen, huomioiminen ja mahdollistaminen ikääntyneiden palveluissa on luultavasti yksi tulevaisuuden isoista teemoista vanhusalalla.
Itsemääräämisoikeus on perusihmisoikeus, joka tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelma on ollut jo pitkään lakisääteinen velvollisuus kehitysvammapalveluissa. Rinnekodeilla itsemääräämisoikeuden tukemisen suunnitelma on otettu osaksi ikääntyneiden hoito- ja palvelusuunnitelmaa.
”Kaikilla on oikeus sanoa, millaista haluaa elämänsä olevan ja mitä siihen kuuluu, on se kirjattu laissa tai ei. Arjen ei välttämättä tarvitse mennä tarkkojen rutiinien mukaan. Herätä voi silloin, kun se itsestä on mukavinta eikä kaikkiin päivän aktiviteetteihin tarvitse osallistua, jos se ei tunnu siltä”, hoivakoti Willa Lupiinin palveluyksikön johtaja Kaisa Hyyryläinen kertoo.
Ikääntyneiden palveluissa on toki aiemminkin huomioitu asiakkaiden toiveet. Nyt itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmien myötä asiakasta kuullaan entistä suunnitelmallisemmin ja häntä myös tuetaan tekemään itsenäisiä päätöksiä aktiivisesti.
Vaikutukset näkyvät arjessa.
”Kun me ajattelemme rutiinien ulkopuolelta, helpottaa se loppupeleissä meidänkin hoitotyötämme. Esimerkiksi joidenkin asiakkaiden kanssa aamut sujuvat paljon jouhevammin, kun asiakas saa herätä silloin kun hän haluaa sen sijaan, että me houkuttelisimme häntä heräämään liian aikaisin”, Hyyryläinen kuvailee.
Kun me ajattelemme rutiinien ulkopuolelta, helpottaa se loppupeleissä meidänkin hoitotyötämme.
Hyyryläinen uskoo itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden olevan tulevaisuuden iso kehitysharppaus ikääntyneiden palveluissa ja on iloinen, että Rinnekodit on panostanut siihen nyt isosti.
”On mielenkiintoista seurata, mihin kaikkeen tämä johtaa. Toki tämä vaatii joustavuutta ja uusia ajattelumalleja myös palveluntuottajilta. Alan pito- ja vetovoiman kannalta asia on myös kiinnostava, koska osoitamme, että alalla voi kehittää ja kehittyä.”
Turvallinen arki, jossa väärillekin valinnoille on mahdollisuus
Kaisa Hyyryläinen on ollut monessa tilaisuudessa puhumassa ikääntyneiden itsemääräämisoikeudesta. Puhuessaan hän painottaa itsemääräämisoikeuden tukemisessa erityisesti henkilökunnan tietoisuutta ja osaamista.
Rinnekodeilla henkilökunnalle on tarjolla itsemääräämisoikeuteen liittyvää koulutusta säännöllisesti. Hyyryläinen näkee, että itsemääräämisoikeuteen liittyvää osaamista on ylläpidettävä ja syvennettävä, mutta aikaa on myös annettava uusien toimintatapojen juurtumiselle.
”Ikääntyneiden palveluissa on paljon rutinoituneita käytäntöjä ja muutoksia tapahtuu hitaasti. Siksi itsemääräämisoikeuteen liittyviä toimintatapojakaan ei omaksuta päivässä eikä välttämättä vuodessakaan. Tärkeää on kuitenkin se, että olemme yhdessä matkalla oikeaan suuntaan ja mietimme vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita”, Hyyryläinen sanoo ja jatkaa:
”Isoin vaikuttavuus on siinä, että kun me teemme suunnitelmia ja puhumme itsemääräämisoikeudesta kokonaisuutena, muuttaa se meidän kaikkien asennetta. Asennetta siihen, että ei oleteta, vaan kysytään.”
Isoin vaikuttavuus on siinä, että kun me teemme suunnitelmia ja puhumme itsemääräämisoikeudesta kokonaisuutena, muuttaa se meidän kaikkien asennetta. Asennetta siihen, että ei oleteta, vaan kysytään.
Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös se, että ikääntyneellä on oikeus tehdä muiden mielestä vääriä tai epäloogisia valintoja. Toki turvallisuuden rajoissa.
”Muistisairasta vanhusta ei voi esimerkiksi päästää ulos vähissä vaatteissa, vaikka hän haluaisi. Keskustellen näissäkin tilanteissa yritetään löytää yhdessä mahdollisimman hyvä kaikkia tyydyttävä ratkaisu”, Hyyryläinen kuvailee.
Puhekykynsä menettäneen henkilön itsemääräämisoikeutta pystyttävä tukemaan
Ikääntyminen tuo mukanaan väistämättä sairauksia. Etenkin muistisairaudet voivat vaikuttaa ikääntyneen kykyyn tuoda esille omia toiveitaan.
”Sairauksien eteneminen toki vaikuttaa siihen, mikä milloinkin tuntuu hyvälle ja siksi suunnitelmia on tärkeää päivittää säännöllisesti, mutta este toiveiden kuulemiselle se ei voi olla”, Hyyryläinen muistuttaa.
Itsemääräämisoikeuden lisäksi Rinnekodit kouluttaa aktiivisesti työntekijöitä kommunikaatiota tukevien ja korvaavien menetelmien käytössä. Niistä Hyyryläinen toivoo olevan apua jatkossa entistä enemmän myös ikääntyneiden palveluissa.
”Tilanne ei saa mennä siten, että asia ohitetaan, jos asiakas ei pysty kertomaan omia toiveitaan ääneen. Meidän ammattilaisten on pystyttävä etsimään mahdollisimman toimivat keinot omien toiveiden esille tuomiseen ja näen kommunikaatiota tukevien ja korvaavien menetelmien hyödyntämisessä ison potentiaalin.”
Sinikka Ollakka on asunut Willa Lupiinissa muutaman vuoden. Omaa kotia koristaa etenkin vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan vaihtuvat koriste-esineet. Ne ovat Ollakalle tärkeitä, siksi ne matkasivatkin tärkeimpien asioiden mukana hänen muuttaessaan hoivakotiin.
Elämässä merkityksellistä Ollakalle on terveenä pysyminen sekä läheiset ihmiset. Elämä Willa Lupiinissa on hyvää ja hän kokee, että saa tuoda omia mielipiteitään ja toiveitaan ilmi.
”Arvostan, että saan pitää kotini sen näköisenä kuin haluan ja pukeutua niin kuin haluan. Työntekijät täällä kuuntelevat minua”, Ollakka kertoo.
Tutut hoitajat ovat myös Ollakalle tärkeitä, koska he tietävät ja tuntevat hänen mieltymyksensä.
”Heille on helppo puhua”, hän sanoo.
Juttu on alunperin julkaistu Vanhustyö-lehdessä 5/2024
A
Teksti: Johanna Haaga-Shrestha, viestinnän asiantuntija
Kuvat: Jori Turpeinen
