“Tää on hyvä paikka” – Korvaushoidon yhteisö pitää huolta omistaan
Korvaushoito tapahtuu yhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisensa nimeltä. Kanssakäyminen perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.
Vaalean rakennuksen seinässä on kyltti, jossa lukee virallisin kirjaimin sen nimi, Elim. Joku on täydentänyt nimen tyylitellysti tussilla muotoon Elimination. Aamuauringon valo siivilöityy vehreän pihapuuston läpi ja tuulenviri herättelee kulkijoita lempeästi. Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikadun kortteli näyttää rauhalliselta.
Sisällä päihdepalveluiden korvaushoitoyksikön odotushuoneessa reilu kymmenkunta asiakasta odottaa yksikön aukeamista. Muutama jalka vispaa levottomasti. Kuulumisia kysellään puolin ja toisin, joku kaipaa savuille. Luukku ei aukea vielä puoleen tuntiin.
Lippalakkipäinen nainen saapuu ja suuntaa ensimmäiseksi takaseinän ilmoitustaululle. Hän kirjoittaa nimensä sillä riippuvaan paperiin.
– Se on lääkejaon nimilista, kertoo yksikössä työskentelevä Ulla.
– Asiakkailla tuli aikaisemmin erimielisyyttä asiointijärjestyksestä. He keksivät, että nimilista selventäisi tilannetta.
Nimensä listaan kirjoittanut nainen istuutuu. Hetken kuluttua odotushuone tyhjenee joukon poistuessa pihalle tupakoimaan. Ulkoa kantautuu naurua.
Suljettu, mutta vapaa yhteisö
Ulla on työskennellyt Diakonissalaitoksen konsernin päihdepalveluissa neljä vuotta. Alppikadun yksikössä on hänen lisäkseen vakituisesti kaksi sairaanhoitajaa, kaksi lähihoitajaa, vastaava esimies sekä osa-aikainen lääkäri. Asiakkaita on vajaa sata. He asioivat kahtena ryhmänä, toinen aamuisin ja toinen alkuiltapäivästä. Keskus on auki pari tuntia kerrallaan.
– Tämä on hyvin tiivis yhteisö. Asiakkaat ovat vahvasti mukana kaikessa toiminnassa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Diakonissalaitoksella tärkeä osa korvaushoitoa on asiakkaan oma toimijuus, joka vahvistuu vastuun ja onnistumisten kautta. Yhteisö tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa – omien voimavarojen mukaan.
Asiakkaat ottavat osaa muun muassa yhteisökokouksiin, joissa suunnitellaan tulevaa ja päätetään kaikkia koskevista asioista. Kokouksissa jaetaan myös ympäristö- ja yhteisövuorot. Kahvitarjoilu sekä esimerkiksi piha-alueen siisteys ovat vuoroviikoin kiertäviä vastuita, joihin kukin voi halutessaan osallistua.
Ulla kertoo, että tiloissa järjestetään myös matalan kynnyksen työtoimintaa.
– Meillä ei esimerkiksi käy enää siivoajia, vaan asiakkaat pitävät huolta tilojen siisteydestä. Kaikki on vapaaehtoista, mutta työstä maksetaan tietysti pieni korvaus.
Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen muutenkin. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen ja se päivitetään vähintään kerran vuodessa. Asiakas on aktiivisessa roolissa suunnitelmaa laadittaessa. Vaikka hoito on hyvin sitovaa, kukaan ei pakota siihen.
Suvaitseva nollatoleranssi
Opioidikorvaushoidon asiakkaat ovat Espoosta, Helsingistä, Vantaalta ja Keravalta. Joukossa on päihteettömyyteen tähtääviä päihdekuntoutujia, mutta suurin osa on haittoja vähentävässä korvaushoidossa. Korvaushoidon tavoitteena on vähentää ja ehkäistä huumausaineiden käytöstä johtuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.
– Kuiville kaikkia ei lähtökohtaisesti pyritä saamaan, Ulla sanoo.
Korvaushoito tähtää asiakkaan elämänlaadun parantamiseen ja antaa mahdollisuuden keskittyä ratkomaan elämän muita ongelmia. Se turvaa myös yhteiskuntarauhaa. Asiakkaan ei tarvitse esimerkiksi rahoittaa huumeiden käyttöä tekemällä rikoksia, jotka mahdollisesti vahingoittavat yhteiskunnan muita jäseniä.
Moni asiakas käyttää edelleen myös muita aineita. Keskuksessa ymmärretään, että monivuotisen käytön jälkeen täysi päihteettömyys voi olla hyvin haastavaa. Päihtyneenä yksikössä ei kuitenkaan asioida – jos asiakkaan veressä on esimerkiksi alkoholia, lääke jää siltä päivältä saamatta.
– Asiakkaat tietävät kyllä, millaista käytöstä täällä odotetaan. He ovat itse olleet mukana laatimassa pelisääntöjä, Ulla toteaa.
Lääkehuoneessa on tilaa reilu puolitoista metriä suuntaansa. Asiointiluukulla on pleksi ja kalterit. Niiden takana työskentelevät hoitajat arvioivat asiakkaan voinnin ennen korvauslääkkeen annostelua. Metadoniliuos on pumppupulloissa, Subuxone annetaan suuhun sulavana filminä eli ohuena kalvona.
36-vuotias Pedro matkustaa yksikköön päivittäin Keravalta.
– Tää on hyvä paikka, hän sanoo.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Pedro on käyttänyt huumeita 23 vuotta. Alppikadulla hän saa metadonia. Metadonikorvaushoito ei yleensä ole ensisijainen vaihtoehto – aine on vahvaa ja sen käyttö yhdessä muiden päihteiden kanssa voi johtaa jopa kuolemaan. Pedrollakin on ollut useita läheltä piti -tilanteita.
– Mutta mä yritän. Mulla on 16-vuotias tytär. Se tulee taas kesällä käymään. Mä haluan pysyä hengissä.
Kunnioituksella saa kunnioitusta
Lääkejaon jälkeen suuri osa asiakkaista jää viettämään aikaa yhteiseen tilaan. Kaksi kahvinkeitintä pulputtaa hyllyn päällä tuttavallisesti ja Bobby soittaa tietokoneelta Bogart Companya. Sohvilla ja pöytien ääressä keskustellaan verkkaisesti. Aiheet ovat arkisia aina vuokrarästeistä parisuhdeongelmiin.
Olemme kaikki yhtä arvokkaita, lukee yhteistilan seinällä olevassa huoneentaulussa.
Ulla toteaa, että moni saattaa pelätä päihdeasiakkaita.
– Riippumatta siitä, mitä elämässä tapahtuu tai on tapahtunut, jokainen on merkityksellinen ja tärkeä. Täällä kaikki kanssakäyminen perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.
Tavallisesti keskus sulkeutuisi kymmeneltä, mutta tänään yksikössä järjestetään pihaolympialaiset. Lajien lisäksi ohjelmassa on myös elävää musiikkia.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
– Joko Ripa vetää?, kysyy paikalle kiirehtivä pitkä, vaaleatukkainen mies.
Ripa on yksikön asiakas Risto, 31. Hän heittää toisinaan keikkaa myös yhteisön ulkopuolella. Tänään Risto nousee lavalle räppäämään Bobbyn kanssa. Biitti kumisee kaiuttimista ja yhteisö kerääntyy katsomaan esitystä kaksikon aloittaessa. Säe säkeeltä ote on varmempi, yleisön kädet nousevat ilmaan.
“Kepistä keppihevonen ja porkkana safkaks,
puhetta puhuttu, teot tekemättä
Se on valtion motto, elämä on lotto…”
Teksti: Elli Collan
Kuvat: Niko Jekkonen
Artikkeli on julkaistu alunperin kesäkuussa 2018 ja sitä on päivitetty 2021 ja tammikuussa 2023. Ulla työskentelee rekrytointikoordinaattorina ja korvaushoitoyksikkö sijaitsee Metsälässä.
