Kun muistisairaus on diagnosoitu, tärkein kynnys on ylitetty. Sen jälkeen apua, neuvoja ja tukea on saatavilla.

Muistisairausdiagnoosi herättää paljon kysymyksiä, ehkä huolta ja suruakin. Näiden kysymysten ja tunteiden kanssa ei pidä jäädä yksin, sillä apua, neuvoja ja tukea on aina saatavilla.

Tärkein askel avun saamiseksi on jo otettu, kun ihminen on hakeutunut muistitesteihin. Diagnoosin varmistuminen takaa sen, että hän saa asianmukaista hoitoa ja hoivaa. Alkuvaiheessa muistisairaan vointia ja lääkityksen sopivuutta seurataan muistipoliklinikalla, minkä jälkeen kontrollikäynnit siirtyvät omaan terveyskeskukseen.

Lääkärit ja muistihoitajat ovat muistisairauksien asiantuntijoita. Heille voi esittää kaikki mahdolliset mieltä askarruttavat kysymykset. Monella paikkakunnalla toimii myös muistiyhdistyksiä, joiden yhteystiedot löytyvät Muistiliiton sivulta. Yhdistykset tarjoavat paitsi neuvoja myös vertaistukea sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen.

Hoiva kotona vai hoivakoti?

Muistisairauden edetessä ihminen tarvitsee yhä enemmän apua päivittäisissä toimissaan. Hän voi tilanteen mukaan joko saada hoivapalveluja kotiin tai muuttaa hoivakotiin asumaan.

Hoivapalvelut ja -kodit saattavat herättää kysymyksiä. Milloin hoiva kotona on parempi vaihtoehto, milloin hoivakoti? Entä mitä eroa on hoivakodilla, palvelutalolla ja seniorikodilla? Näidenkään kysymysten kanssa ei kannata jäädä yksin. Neuvoa voi kysyä aina. Puhelu ammattilaiselle tuo usein selkeämpiä vastauksia kuin internetin tietoviidakossa seikkailu. Monessa kaupungissa palvelee seniorineuvonta, ja Rinnekotien palveluneuvonta auttaa mielellään.

Meille voi soittaa ja kysyä ihan mitä tahansa. Kerromme niin paljon kuin osaamme, ja ohjaamme tarvittaessa ihmisen eteenpäin.

Palveluja kaikkiin tarpeisiin löytyy

Rinnekodit tarjoaa erilaisia kotiin tilattavia palveluja siivousavusta ja turvapuhelimesta lähtien, ja lisäksi tarjolla on erilaisia hoivakoteja erilaisiin tarpeisiin. Tarpeet kartoitetaan kunkin ihmisen kohdalla erikseen, ja jokaiselle rakennetaan palvelut hänen omien tarpeidensa mukaan.

Palveluneuvojat osaavat kertoa myös kunnallisista palveluista ja siitä, millaisia hoitotukia ja palveluseteleitä palveluihin on saatavana.

Meidän palvelujamme voi halutessaan ostaa kunnallisten palvelujen lisäksi.

Lisäksi palveluneuvojat opastavat termiviidakossa ja kertovat erilaisten asumismuotojen eroista. Esimerkiksi hoivakoti eroaa palvelutalosta ja seniorikodista siinä, että hoitajat ovat läsnä ympäri vuorokauden ja apu on heti lähellä. Palvelutaloissa hoitajat päivystävät yleensä osan päivästä, seniorikodeissa päivystystä ei välttämättä ole ollenkaan. Nimityksiä käytetään kuitenkin jonkin verran ristiin ja rinnakkain, joten tässäkin puhelu ammattilaiselle auttaa selkiyttämään ajatuksia.

Hoivakoteja keskellä kaupunkia ja luonnon helmassa

Rinnekodeilla on hoivakoteja eri puolilla Helsinkiä. Scilla sijaitsee kantakaupungissa, Kyläkallio ja Kotikallio lähellä luontoa Pitäjänmäessä.
Myllypuron Sanervakodissa samassa talossa asuu mielenterveyskuntoutujia ja opiskelijoita, jotka tekevät yhteisötyötä muistisairaiden parissa.
Leenankodissa Viikissä on myös kuusi lyhytaikaispaikkaa, joihin muistisairas voi tulla ”lomalle”.  Asumaan pääsee lyhyelle jaksolle esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja pitää oman lakisääteisen lomansa. Viikissä sijaitsee myös hoivakoti Viikki.

Muistisairaiden omaishoitajat ja muut läheisetkin ovat meidän asiakkaitamme. Kuuntelemme ja neuvomme mielellämme myös heitä. Tehtävämme on olla rinnallakulkijoita siitä hetkestä lähtien, kun meihin otetaan yhteyttä, aina muistisairaan elämän loppuun saakka.

Kirjoitus on osa kuuden muistisairauksia käsittelevää artikkelisarjaa. Tässä kooste kirjoituksista.

Teksti: Anu Räsänen
Kuvat: Aleksi Hornborg

MYYTIT JA TODELLISUUS:

Onko muistisairaan ihmisen parempi asua kotona tutuissa ympyröissä kuin muuttaa uuteen ja outoon hoivakotiin?

Ei ole enää siinä vaiheessa, kun hänen turvallisuutensa alkaa huolestuttaa. Muistisairas voi tuntea olonsa hyvin yksinäiseksi, jos hänet on esimerkiksi pakko lukita kotiinsa, ettei hän lähtisi harhailemaan.

Jossain vaiheessa sairautta ihminen ei välttämättä edes tunnista asuntoaan omaksi kodikseen.

Hoivakodissa ihmiset ovat turvassa, sillä me hoitajat olemme paikalla ympäri vuorokauden. Heille on myös tarjolla erilaisia virikkeitä ja seuraa. Tämä kohentaa monen ihmisen vointia.

Vastaajana sairaanhoitaja Hanna Heikka hoivakoti Kyläkalliosta.

Artikkeli on kirjoitettu 17.4.2019 ja sitä on päivitetty tammikuussa 2023.