Nuorten huumekuolemat saatava vähenemään – keinoja on olemassa
Nuorten huumekuolemat lisääntyvät hälyttävästi: alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Suomi on jo kärjessä Euroopassa. Tilanne pahenee entisestään, ellei asiaan puututa riittävän tehokkaasti ja nopeasti. Päihderiippuvuus on sairaus, ja sitä on hoidettava sellaisena. Lääketiede ja päihdetyötä tekevien kokemus tarjoavat toimivia keinoja, jos todella haluamme ratkaista ongelman.
Suomessa käytetään enemmän huumeita kuin muissa Pohjoismaissa, ja alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan ykkönen. Helsingin kaupunginkanslia tiedotti viime viikolla, että huumekuolemat kasvoivat Helsingissä kuudella prosentilla vuosittain vuosien 2015–2021 välisenä aikana. Vuonna 2021 huumekuolemien määrä oli 1,7-kertainen vuoteen 2015 verrattuna. Eniten huumekuolemat lisääntyivät 15–24-vuotiaiden ryhmässä.
”Tilanne kaupunkien kaduilla on raadollinen. Päihdekulttuurin sisällä tapahtunut muutos viime vuosien aikana on ollut nopeaa ja suunta erittäin huono ja huolestuttava. Kadulla kohtaamamme ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia ja entistä nuorempia. Kohtaamme nykyään paljon nuoria aikuisia, jotka kokevat päässeensä kadulle, eivätkä joutuneensa sinne”, sanoo etsivää ja jalkautuvaa mielenterveystyötä kadulla tekevä Jenny Kaasinen-Wickman Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta.
Riippuvuus on sairaus ja sitä on hoidettava
Riippuvuutta on hoidettava sairautena ja apua tulee saada siellä, missä ihminen on, esimerkiksi juuri katuympäristössä.
”Vaikea päihderiippuvuus on krooninen sairaus, kuten diabetes tai epilepsia. Myös päihderiippuvuuteen voi liittyä geneettinen alttius, eikä sitäkään välttämättä voida parantaa, mutta hoitokeinoja on. Näillä sairauksilla on kuitenkin yksi merkittävä ero, ja se on yhteiskunnan suhtautuminen sairastuneeseen”, sanoo Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.
Siinä missä epilepsiaa hoidetaan puhtaasti tieteelliseen tietoon pohjaten, päihderiippuvaisen tulee todistella hoitomotivaatiotaan, ja elintärkeä hoito voidaan myös katkaista esimerkiksi huonoon käytökseen vedoten. Tieteeseen ei nojaa myöskään nykyinen hallitusohjelma, jonka linjauksista puuttuvat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jo vuonna 2022 huumekuolemien ehkäisyn tärkeimmiksi keinoiksi listaamat opioidikorvaushoito, käyttöhuonekokeilu sekä huumeiden käytön dekriminalisointi.
Opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa tällä hetkellä 24 000–29 000 henkeä. Heistä arviolta yli puolet hyötyisi korvaushoidosta, mutta silti vain runsaat 5 000 on hoidon piirissä.
”Opioidikorvaushoito voisi tutkitusti puolittaa hoidossa olevien kuolleisuuden ja valvotuissa huumeiden käyttöhuoneissa voitaisiin tavoittaa kaikkein vaikeimmin syrjäytyneitä huumeiden sekakäyttäjiä. Lisäksi riittävästi resursoidun huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaverkoston perustaminen Suomeen voisi madaltaa kynnystä hoitoon hakeutumiseen”, Kantonen sanoo.
Lisätietoa
Jenny Kaasinen-Wickman, projektityöntekijä, 050 337 1879, jenny.kaasinen-wickman@hdl.fi
Jarmo Kantonen, lääketieteellinen johtaja, 040 535 6730, jarmo.kantonen@rinnekodit.fi
Median yhteydenotot myös:
viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, 050 372 0828, jenni.sarolahti@hdl.fi
viestintä- ja markkinointipäällikkö Susanna Kaaja, 050 325 2072, susanna.kaaja@rinnekodit.fi
