Ratkaisujen löytäminen palkitsee kehitysvammatyössä

Kehitysvammaisuus ja autismikirjon häiriöt vaikuttavat Rinnekodit Tyynin asiakkaiden tunteiden ilmaisuun ja kommunikointiin. Tyynissä asiakkaiden stressitasoa pyritään laskemaan ja samalla etsitään syitä, jotka aiheuttavat aggressiivisuutta tai muita käyttäytymisen haasteita.

Rinnekodit Tyynin asiakkaiden voi olla vaikeaa osallistua sosiaalisiin tilanteisiin, säädellä tunteitaan tai ilmaista mielipiteitään. Sen vuoksi he kommunikoivat niillä keinoilla, joilla pystyvät ja joita he ovat tottuneet käyttämään.

Jokaisella asiakkaalla on omat tapansa ja tottumuksensa, jotka työntekijät oppivat tuntemaan pikkuhiljaa. Uuden asiakkaan kohtaaminen ja tähän tutustuminen onkin usein melkein kuin salapoliisityötä.

Jotkut asiakkaat eivät siedä fyysistä kosketusta, jotkut eivät halua, että edes lähelle tullaan. Joku haluaa eristäytyä, toinen taas olla tekemisessä vain naistyöntekijöiden kanssa.

Työntekijät kokeilevat erilaisilla keinoilla, miten asiakkaan aisteihin liittyviä haasteita voisi helpottaa. Tilanteissa edetään pienin askelin, ja kaikkeen pyydetään asiakkaalta lupa.

”Pienistä arjen asioista näkee, että meille on muodostunut luottamuksellinen hoitosuhde. Se on todella palkitsevaa”, sanoo lähihoitaja Jenni Kinnunen.

Hoidossa etsitään juurisyitä

Rinnekodit Tyynin asiakkaat ovat kehitysvammaisia ja autismikirjon ihmisiä, joilla on usein lisäksi psykiatrisia sairauksia. Osa tulee hoitoon omaishoitajansa loman ajaksi, mutta suuri osa on tutkimus- ja kuntoutusasiakkaita ja tulee hoitoon muun muassa erilaisten käyttäytymishaasteiden vuoksi.

Jos arki on kovin hektistä ja elämässä tapahtuu liikaa, hoitoa voi olla mahdoton ottaa vastaan. Ihan arjen perustoiminnot voivat nostaa autistisen henkilön stressitasoa valtavasti.

Kun kuormitus on korkealla, autismikirjolla oleva saattaa pyrkiä vahingoittamaan itseään, muita ihmisiä tai ympäristöä. Tyyniin tullessaan moni esimerkiksi puree, lyö, raapii, potkii tai rikkoo tavaroita.

”Moni asiakkaamme tulee meille siksi, että hänen käytöksensä on muuttunut tavalla tai toisella haastavammaksi. Me etsimme syitä tähän ja pyrimme ratkomaan kriisejä”, Jenni Kinnunen kertoo.

Haastavat tilanteet käydään läpi

Tyynissä työskentelee moniammatillinen tiimi, joka tukee toisiaan ja auttaa hankalien tilanteiden purkamisessa esimerkiksi silloin, jos asiakas on käyttäytynyt erityisen aggressiivisesti.

”Ammattilaisina tiedämme, että asiakkaalla ei ole sillä hetkellä muuta keinoa ilmentää pahaa oloaan. Jos sen ottaisi henkilökohtaisesti, tätä työtä ei voisi tehdä”, Jenni Kinnunen sanoo.

Ammattilaisina tiedämme, että asiakkaalla ei ole sillä hetkellä muuta keinoa ilmentää pahaa oloaan.

Haastavat tilanteet käydään läpi niin henkilökunnan kuin asiakkaankin kanssa. Asiakkaalle tilannetta sanoitetaan aina tavalla, jonka hän ymmärtää. Hänen kanssaan myös harjoitellaan, miten vastaavissa tilanteissa voisi toimia jatkossa toisin.

Vasta kun tilanne on rauhoittunut, hoitoon tuodaan uusia kuntouttavia elementtejä.

Palveluyksikön johtaja Heidi Iivari puhuu maadoittamisesta.

”Tilannetta voisi verrata kenen tahansa ihmisen stressitilaan tai uupumukseen. Tarkoitus on vähentää kuormittavuutta.”

Ratkaisukeskeisyyttä ja läsnäoloa

Jenni Kinnunen haluaa työskennellä nimenomaan kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten kanssa.

”Tykkään työn haastavuudesta. Täällä voimme yhdessä etsiä ratkaisuja ja pohtia päivittäin sitä, millainen ohjaaminen, kommunikaatio tai aktiviteetti sopii juuri tälle asiakkaalle.”

Työntekijät saavat asiakkaistaan etukäteen tietoja esimerkiksi siitä, millaiset tilanteet aiheuttavat heissä aggressioita tai mistä he eivät pidä. Asiakas voi kuitenkin käyttäytyä eri tavoilla eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa.

– Hoidossa lähdemme ikään kuin nollasta ja kokeilemme erilaisia vaihtoehtoja. Joku juttu voi toimia uudessa ympäristössä, vaikka se ei olisi aiemmin toiminut. Etenemme aina kuitenkin asiakkaan ehdoilla ja pikkuhiljaa.

Jenni Kinnusen mielestä yksi työn hyvistä puolista on se, että työntekijät saavat olla vahvasti mukana kaikessa toiminnassa. Se pitää mielenkiintoa yllä.

Tavoitteena on, että kriisiytynyt tilanne saadaan rauhoitettua ja asiakkaan arki vastaa hänen tarpeitaan.

Vastaava sairaanhoitaja Melina Miettinen on samaa mieltä. Hän pitää myös siitä, että asiakkaat vaihtuvat ja että työssä arvioidaan asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

”Tavoitteena on, että kriisiytynyt tilanne saadaan rauhoitettua ja asiakkaan arki vastaa hänen tarpeitaan”, Miettinen sanoo.

Työntekijän pitää olla paitsi ratkaisukeskeinen myös kyvykäs kommunikoimaan puhetta tukevilla menetelmillä, kuten kuvilla, erilaisilla tietokonesovelluksilla, tunnekorteilla ja tukiviittomilla.

Tärkeää on myös osata olla läsnä ja kohdata asiakkaat aidosti.

Toimintaa asiakkaiden ehdoilla

Heidi Iivarin kokemuksen mukaan kehitysvammatyössä törmää usein ympäristöstä tuleviin käsityksiin siitä, mikä on asiakkaalle parasta. Ajattelemme helposti, että jokaisen tulee olla pystyvä ulkopuolisten määrittämiin toimintoihin ja arkea täytetään monilla erilaisilla aktiviteeteilla.

”Helposti saatamme ajatella, että kaikkien arjessa olisi hyvä olla runsaasti erilaisia toimintoja. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä näiden asioiden äärelle ja miettiä yhdessä asiakkaan kanssa, mitä hän oikeasti haluaa päivältään. On tärkeää, että asiakas voi osallistua erilaisiin toimintoihin, mutta aina oman vointinsa mukaan”, Iivari sanoo.

Uuteen ympäristöön tultaessa tärkeää on se, että vain tutustutaan.

”Kaikkea toimintaa muokataan niin, että se on asiakkaalle kivaa ja sopivaa. Kellontarkka päivärytmi sopii joillekin, mutta ei kaikille.”

Lähtökohta on, että aikuinen ihminen saa itse valita, mitä tekee. Jos muut rentoutuvat painopeiton alla ja joku ei halua, niin hänen ei tarvitse. Hän voi vaikka kuunnella musiikkia, katsoa televisiota tai ulkoilla.

Kannustava ilmapiiri auttaa jaksamaan

Vaikka Tyynin työntekijät viihtyvät työssään, on se ajoittain myös rankkaa. Jaksamista tukevat työtoverit, esihenkilö, asiakkaat ja näiden läheiset.

Jenni Kinnunen ja Melina Miettinen kehuvat tiiminsä yhteishenkeä ja esihenkilöltään saamaansa tukea.

”Psykologinen turvallisuus on hieno sanapari, mutta täällä se on oikeasti tosi tärkeää. Työntekijöiden pitää uskaltaa kertoa haastavista tilanteista ja vaikka siitä, jos jokin on tuntunut pelottavalta. Muuten ne voivat jäädä painamaan”, Kinnunen sanoo.

Työntekijöille on tärkeää, että esihenkilö luottaa heidän osaamiseensa ja arviointikykyynsä.

Inhimillisiä virheitäkin sattuu. Myös niistä kerrotaan tiimille ja niistä koitetaan oppia.

Työntekijöille on tärkeää, että esihenkilö luottaa heidän osaamiseensa ja arviointikykyynsä. Myös asiakkaiden läheisiltä saatu palaute palkitsee ja auttaa jaksamaan. Suurin osa palautteesta on positiivista. Yhteistyössä tärkeää on avoin ja vastavuoroinen keskustelu asiakkaiden läheisten kanssa.

Kinnusen mielestä erityisen palkitsevaa on nähdä, kun asiakkaan psyykkinen vointi kohentuu ja Tyynissä annettu hoito on vaikuttanut positiivisesti asiakkaan elämänlaatuun.

Rinnekodit Tyyni

• Tyyni tarjoaa lyhytaikaista hoitoa sekä tutkimus- ja kuntoutusjaksoja seitsemälle aikuiselle kehitysvammaiselle ja autismikirjon henkilölle.
• Tyyni sijaitsee Espoon Lakistossa rauhallisessa ympäristössä luonnon keskellä.
• Hoitojaksojen pituudet vaihtelevat asiakkaiden tarpeen mukaan:. lyhytaikaisen hoidon jaksot muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, tutkimus- ja kuntoutusjaksot pääsääntöisesti 8–12 viikkoa.
• Tällä hetkellä 13 työntekijää, työvuorokohtainen vahvuus määräytyy asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Teksti Anne Ignatius
Kuvat Susanna Kekkonen