Sote-ala on mainettaan parempi
Hoitajapula. Hoitovirhe. Hoitajamitoitus. Hoitajien palkka. Työtaistelu. Haastava asiakas. Käsittelemätön palaute. Sote-uudistus. Hyvinvointialueiden talous. Pandemia. Näiden teemojen alle voi niputtaa monta mediaotsikkoa, joita sote-alasta on viime vuosina kirjoitettu. Pitääkö media yllä sote-alan huonoa mainetta, vai me kaikki? Rinnekotien viestintä- ja markkinointijohtaja Taina Rönnqvist pohtii blogissaan, mikä sote-alan maineeseen vaikuttaa ja erityisesti median roolia maineen rakentajana.
Sote-ala on äärimmäisen kiinnostava, koska se koskettaa meitä jokaista jossain elämämme vaiheessa. Meillä jokaisella on odotusarvona, että saamme hyvää hoitoa ja huolenpitoa ja että sote-palveluissa toimitaan virheettömästi sekä kohdataan lämpimästi ja empaattisesti. Luotamme alan tiukkoihin laatukriteereihin ja lääketieteeseen. Pitää kuitenkin muistaa, että sote-alalla työskentelee ihmisiä ja kyse on inhimillisistä kohtaamisista, jota ei voi kokonaan korvata tekniikalla tai tekoälyllä. Inhimillisissä kohtaamisissa sattuu joskus inhimillisiä virheitä.
Rinnekotien 150 yksikössä tapahtuu päivittäin tuhansia kohtaamisia. Nämä hetket ovat niitä, jolloin luottamuksemme ja maineemme lunastetaan. Nämä kohtaamiset ovat hetkiä, joissa itseasiassa punnitaan koko sote-alan maine. Me kaikki sote-alan ammattilaiset tukipalveluista lähtien niin julkisella kuin yksityisellä puolella, olemme samassa veneessä luomassa kuvaa alasta.
Pitkäjänteistä rakennustyötä
Pitkäjänteistä rakennustyötä
Sote-alan mainetta vuodesta 2016 alkaen tutkinut T-media julkaisi keväällä sote-alan Luottamus & maine -tutkimuksen, jonka mukaan sote-alan maine jatkaa laskuaan, mutta lasku on hidastunut. Sote-alan organisaatioiden mainekeskiarvot ovat kuitenkin kohtalaisella tasolla. Rinnekotien mainekeskiarvo oli 3,2, kun tutkimuksen kärkipäätä pitävän Coxa tekonivelsairaalan keskiarvo oli 3,8.
En väitä, että meidän maineemme olisi sen parempi tai huonompi kuin muiden alan toimijoiden. Yleisesti tiedetään, että mainetta rakennetaan pitkään, mutta sen voi menettää hetkessä. Maineeseen vaikuttavat monet asiat. Rinnekotien pitkä historia ja aiemmin yhden asiakasryhmämme parissa tehty työ vaikuttavat mielikuvaan meistä vielä pitkään. Lisäksi omistajamme Diakonissalaitoksen maineella on merkittävä rooli myös meidän maineeseemme. Omistaja vaikuttaa aina taustalla ja antaa pohjavireen toiminnalle, näin se on kaikilla toimijoilla. Organisaatiomaineen lisäksi jokainen yksikkömme kantaa harteillaan omaa mainettaan, joka heillä on niin asiakkaiden kuin eri sidosryhmien keskuudessa. Tämä tekee yksiköissä tapahtuvista päivittäisistä kohtaamisista erityisen tärkeitä. Luottamus ja maine on lunastettava uudelleen joka päivä. Sote-alan huono maine haittaa työvoiman pito- ja vetovoimaa, uutisoivat keväällä Suomen Diakoniaopisto ja Taitotalo. Niiden teettämän tutkimuksen mukaan työnantajalla ja työntekijöillä on yhteinen näkemys siitä, mitä alan maineen kehittäminen vaatii. Lista on hyvin konkreettinen: hyvää johtamista, parempia työoloja ja palkkauksen tarkistamista.
Millaista kuvaa media rakentaa sote-alasta?
Mediaseurantayhtiö Retriever tutki kanssamme, miten sote-ala näyttäytyy mediassa. Sosiaali- ja hoiva-ala sai runsaasti medianäkyvyyttä vuosina 2021–2023. Näkyvyyttä toivat erityisesti aluevaalit vuonna 2022, toimintansa 2023 aloittaneet hyvinvointialueet, kevään 2023 eduskuntavaalit sekä hoitoalan työkiistat. Vuonna 2021 uutisointiin puolestaan vaikutti koronapandemia, sillä media raportoi sote-palveluihin liittyvistä tartuntatapauksista ja koronarokotusten etenemisestä. Selvityksen mukaan sote-alan medianäkyvyydestä vain yhdeksän prosenttia oli myönteistä vuosina 2021–2023. Niissä kerrottiin esimerkiksi alan innovaatioista tai työn merkityksellisyydestä. Peräti 40 prosenttia artikkeleista luokiteltiin kielteisiksi ja loput 51 prosenttia neutraaleiksi.
Sosiaali- ja hoiva-alaan liittyvissä uutisissa olivat vahvasti edustettuna julkiset toimijat ja poliittiset puolueet sekä ammattijärjestöt. Yksityisten palveluntarjoajien osuus on huomattavasti pienempi. Retrieverin tekemään media-analyysiin pääset tutustumaan verkkosivuillamme.
Maine vaatii johtamista
Maine on asia, jota ei saa unohtaa. Sitä on johdettava strategiasta käsin. Ja kun maine-asiat on huomioitu strategiassa sekä toimintasuunnitelmissa, ne on vietävä myös käytäntöön, jokaisen työntekijän arkipäivään.
Mitä meillä Rinnekodeilla tehdään maineen johtamiseksi? Juuri tätä sanaa ei varmaan käytetä paljonkaan, mutta se on punaisena lankana tekemisessä. Kaikki lähti liikkeelle organisaatiouudistuksista, joissa sote-liiketoiminnat yhdistettiin saman markkinointinimen ja brändin alle, ja lopulta yhdeksi osakeyhtiöksi. Teimme yhteisen asiakaslupauksen, yhdessä asiakkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmiemme kanssa. Se on ohjannut tapaa, jolla kohtaamme asiakkaamme palvelusta tai asiakasryhmästä riippumatta. Maineen johtaminen tarkoittaa myös yhteisten toimintatapojen ja toimintakulttuurin luomista sekä työyhteisöviestinnän uudistamista – ja paljon muuta. Uskon, että kaikki hyvä lähtee sisältäpäin. Suosittelen siis kaikkia alan toimijoita panostamaan hyvään työntekijäkokemukseen. Kun alan toimijat puhuvat itse alasta hyvää, koko alan maine kohenee.
Taina Rönnqvist työskentelee viestintä- ja markkinointijohtajana Rinnekodeilla.
Blogikirjoitus on julkaistu 30.10.2024 Hoiva & Terveys -lehden kumppaniblogissa.
