Tulevaisuuskeskusteluiden raportti julki: enemmän yhteisöllisyyttä, vähemmän armottomuutta
Mitä jos tulevaisuudessa ei ihailtaisi enää taloudellista menestystä, tehokkuutta, ja norminmukaisuutta? Mitä jos tulevaisuus olisi vähemmän armoton ja enemmän yhteisöllinen, sekä rauhaa ja ympäröivää luontoa kunnioittava? Tätä tulevaisuudelta toivoivat Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien tulevaisuustyöpajoihin loppuvuodesta 2024 osallistuneet.

Seinälle on kiinnitetty värikkäitä kuvakortteja, ja niiden yläpuolella tussitaululla teksti: “Mitä hyvässä tulevaisuudessa pitäisi olla vuonna 2040?”. Samoja kortteja on myös levitetty pöydälle, jonka ääressä istuu ihmisiä tutkimassa kortteja.
Diakonissalaitoksen tulevaisuustyöpajoissa käytetään esimerkiksi toivotun tulevaisuuden hahmottamisen tukena keskustelukortteja. Kortit ja ohjeet niiden käyttöön voi ladata osoitteesta hdl.fi/tulevaisuusvalta.
Diakonissalaitos järjesti loppuvuonna 2024 yhteensä 24 tulevaisuustyöpajaa kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Osallistujina oli muun muassa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, kehitysvammaisia ja autisminkirjon henkilöitä, haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, ikääntyneitä ja maahantulijoita.
Työpajasarja oli osa vuonna 2023 alkanutta osallistavan tulevaisuustyön eli Ilmiöasemien toimintaa. Työn tavoitteena on laajentaa tulevaisuusvaltaa, eli luoda erilaisille ihmisille mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen tulevaisuuskeskusteluun.
Lue raportti syksyn 2024 tulevaisuustyöpajoista Diakonissalaitoksen sivuilta.
Tulevaisuustyöpajojen punaisena lankana toivo
”Tulevaisuustyöpajoissa nousi voimakkaasti esille huoli yhteiskunnan armottomuudesta ja norminmukaisesta, tehokkuuteen tähtäävästä elämästä. Se, ettei erilaisille elämäntilanteille ei ole tilaa. Ihmisillä oli myös huoli siitä, että hyvää elämää määrittää tällä hetkellä yksilökeskeisyys, työ, raha ja menestys”, sanoo osallistavaa tulevaisuustyötä Diakonissalaitoksella kehittävä asiantuntija Maiju Lehto.
Ihmisillä oli myös huoli siitä, että hyvää elämää määrittää tällä hetkellä yksilökeskeisyys, työ, raha ja menestys.
Raportin mukaan osallistuneet kokivat yhteiskuntamme ahtaaksi paikaksi elää. Läpi eri keskustelijaryhmien haasteena hyvälle tulevaisuudelle nousivat taloudelliset haasteet, terveys- ja mielenterveyspalveluiden ongelmat, yhteiskunnalliset haasteet kuten ennakkoluulot, vähemmistöjen syrjintä ja rasismi. Isona teemana nousi ilmastonmuutos sekä huoli ympäristön tilanteesta.
”Keskustelujen punainen lanka oli kuitenkin pohtia toivottavia tulevaisuuksia, ei puhua vain menneestä. Toivottavan tulevaisuuden visioissa nousivat erityisesti yhteisöllisyys ja ihmissuhteet, maksuttomien kohtaamispaikkojen tärkeys, luonnonläheisyys ja kestävä kehitys, hyvä terveydenhuolto ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä joustavat työmahdollisuudet”, Lehto kertoo.
”Myös rauha ja turvallisuus maailmanlaajuisesti ja Suomessa, sekä ihmisoikeuksien toteutuminen olivat keskeisiä toiveita.”
Tulevaisuustyöpajat laajentavat tulevaisuusvaltaa
Sitran mukaan Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Tulevaisuusajattelu on tärkeä taito muuttuvassa maailmassa. Se myös herättelee pohtimaan, kuka tällä hetkellä määrittelee tulevaisuuden näkymämme.
”Osallistavan tulevaisuustyön avulla haluamme olla yhdessä tekemässä muutosta. Kun keskustelemme hyvän tulevaisuuden esteistä, ymmärrämme paremmin millaiset asenteet tai rakenteet voivat olla hidasteita toivomillemme ja tarvitsemillemme asioille. Mitä voisimme tehdä näille asioille yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan näkökulmasta? Samalla tulemme tietoisiksi meille tärkeistä arvoista ja asioista, ja voimme alkaa tehdä tässä hetkessä valintoja, jotka johdattavat meitä niitä kohti”, Maiju Lehto sanoo.
Osallistavan tulevaisuustyön avulla haluamme olla yhdessä tekemässä muutosta.
Diakonissalaitoksen tulevaisuustyöpajojen keskustelijaryhminä olivat syksyllä 2024 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, kehitysvammaiset ja autismikirjon henkilöt, päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja Asunto ensin-palveluiden asiakkaat, maahan muuttaneet, ikääntyneet, kaupunkilaiset (D-asemien toimintaan osallistuvat) sekä lasten ja nuorten palveluiden asiakkaat.
Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien toiminnoissa on järjestetty tulevaisuustyöpajoja ja keskusteluja vuodesta 2023 alkaen yli 70, ja osallistujia on ollut yli 500.
Lisätiedot:
Maiju Lehto, asiantuntija, 050 575 3330, maiju.lehto@hdl.fi
Jenni Sarolahti, viestintäpäällikkö, 050 372 0828, jenni.sarolahti@hdl.fi