Tunne työsi -seminaarista eväitä osallistavaan arkeen
Rinnekotien Tunne työsi -seminaari kiinnosti lähes 350:tä osallistujaa torstaina 30. maaliskuuta. Tapahtuma kokosi yhteen laajan joukon sote-alan ammattilaisia, jotka palautteiden perusteella poistuivat tilaisuudesta virkistyneinä ja täynnä uusia ideoita.
Tänä vuonna Tunne työsi -seminaari oli suunnattu entistä laajemmalle yleisölle ja teemoissa oli huomioitu kaikki Rinnekotien asiakasryhmät: ikääntyneet, kehitysvammaiset, eri tavoin vammautuneet, riippuvuushäiriöiset ja asunnottomat henkilöt, lapset ja nuoret sekä muut erityistä tukea tarvitsevat.
Paikan päällä hotelli Clarionissa Helsingissä oli noin 140 osallistujaa, striimausta seurasi vajaa parisataa henkilöä.
Avauspuheenvuorossaan Rinnekotien liiketoimintajohtaja Leila Rutanen totesi, että tilaisuuden tarkoitus on jakaa osaamista ja tuoda uusia näkökulmia sote-alan asiantuntijatyön arkeen.
”Asiakkaamme ovat aktiivisesti mukana kehittämässä palveluitamme. Kokemusasiantuntijat ovat myös tänään täällä näkyvästi mukana ohjelmassa”, Rutanen sanoi.
Kokemusasiantuntijoille kiitosta
Aamupäivän paneelissa pohdittiin naapurustotyön merkitystä yksilön, ympäröivän yhteisön ja viime kädessä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että naapurustotyö on vuorovaikutustyötä, johon tarvitaan mukaan kaikki sidosryhmät.
Pelot syntyvät usein tietämättömyydestä, totesi paneelissa naapurustoa edustanut Puu-Vallilalaiset ry:n varapuheenjohtaja Anna Karvonen.
”Ihmiset ovat aika kaukana toisistaan arjessa. Kun tulemme tutuiksi, yhteisöllisyys lisääntyy ja pelon tunne vähentyy”, Karvonen kiteytti.
Kun tulemme tutuiksi, yhteisöllisyys lisääntyy ja pelon tunne vähentyy.
Seminaarin palautteissa kiitettiin erityisesti kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Paneelissa kokemusasiantuntija Mattias Isaksson havainnollisti, millaista on olla asunnoton.
”Asunnottomuudesta aiheutuva turvattomuus on kokonaisvaltaista. Ei ole ovea, jonka voisi sulkea ja olla turvassa. Olet kaikkialla ylimääräinen, koko ajan valppaana. Se on totaalinen olotila, joka lopulta sairastuttaa.”
Nuorten osallisuutta tuettava
Nuorten tilanne nostettiin esiin kahdessakin puheenvuorossa. Kokemusasiantuntija Valentina Vihonen ja Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman johtaja Katri Angeria kertoivat siitä, miten inhimilliset kohtaamiset ja osallisuus luovat nuorille kaivattuja polkuja työelämään.
Pelisääntöjä tarvitaan, jotta kaikilla työpaikoilla osattaisiin ottaa oikein vastaan nuoret työntekijät. Tutkimusten mukaan 15–29-vuotiaat kokevat nykyään eniten stressiä. Myös mielenterveyssyistä alkaneet eläkkeet ovat lisääntyneet alle 35-vuotiailla. Yhden ihmisen syrjäytyminen työuralta pienentää kansantuloa peräti 700 000 euroa. Tämä on paitsi inhimillinen tragedia, myös suuri tappio Suomen valtion kannalta, Angeria korosti.
Vihonen kertoi, että oli kaksi vuotta sitten pitkällä sairauslomalla. Hänelle kävi onnekkaasti, koska hän päätyi asiakkaaksi nuorille suunnattuun Diakonissalaitoksen Vamokseen. Vamoksessa Vihonen sai tukea arjessa pärjäämiseen, ja alkoi vähitellen pohtia yhdessä valmentajansa kanssa uutta tulevaisuuden suuntaa. Myöhemmin Vihonen palkattiin Nuorten ohjelmaan ja nyt hän on tuore sosionomiopiskelija.
”Nuorten ohjelmassa sain työstäni palkkaa. Palkka on tärkeä asia tietysti muutenkin, mutta se myös luo tunteen, että minuun luotetaan ja uskotaan, että olen merkityksellinen osa tätä yhteisöä ja yhteiskuntaa”, Vihonen kertoi.
Uskalsin olla rehellinen ja kertoa, että en ole täydessä iskussa vielä. Pääsin kasvamaan tehtävääni vähitellen.
”Tärkeää oli myös se, että Nuorten ohjelmassa arvostettiin yhtä paljon työhyvinvointia kuin työsuoritusta. Tämän ansiosta uskalsin olla rehellinen ja kertoa, että en ole täydessä iskussa vielä. Pääsin kasvamaan tehtävääni vähitellen.”
Vamoksen johtaja Terhi Laine ja hankepäällikkö Laura Lempinen ovat selvittäneet inhimillisten kohtaamisten ja osallisuuden merkitystä lastensuojelun jälkihuollon nuorille sekä alaikäisinä maahan tulleille nuorille osana YEE-hanketta. Keskeisinä luottamusta rakentavina tekijöinä tutkimuksessa nousivat esiin joustavuus, osallisuus, kannustus ja kiireetön, kohtaava vuorovaikutus.
Tutkimuksen tuloksista kerrotaan lisää toukokuun alussa hankkeen päättyessä.
Leikkiä ikä kaikki
Iltapäivän ohjelma tarjosi seminaariosallistujille teoriatietoa ja käytännön vinkkejä muun muassa arjen estetiikasta, leikistä vuorovaikutuksen mahdollistajana ja kosketusviesteistä sekä kulttuurisesta vanhustyöstä.
”Onko pakko leikkiä?”, kysyy moni meistä aikuisista. Leikkiminen ei ole aikuisille aina helppoa, vaikka sen hyödyt hyvinvoinnin kohentajana ja mielihyvän tuottajana tiedetään, totesi puheenvuorossaan Turun yliopiston väitöskirjatutkija Johanna Olli.
Onko pakko leikkiä?
Ammatillisissa yhteyksissä tarvitaankin sekä leikkiä että leikillisiä keinoja. Leikki on hauskaa, vapaata ja itseisarvoista, eikä leikin lopputulosta voi määritellä etukäteen. Leikkiin sisältyvä jaettu ilo kertoo lapselle, että hän on itsessään kiinnostava ja tärkeä. Vaikutus on sama myös aikuisille. Parhaimmillaan olemme leikkiessä sataprosenttisesti läsnä, mikä on varsinainen Mindfullnes-harjoitus, Olli havainnollisti.
Valtakunnallista Leikkipäivää vietetään lauantaina 22.4. Lue lisää leikin hyödyistä Leikkipäivä-sivustolta.
Kosketuksen voima
Kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen Suomen Kuurosokeat ry:stä luennoi mukaansatempaavasti kosketusviesteistä eli haptiiseista. Seminaariyleisö pääsi myös itse kokeilemaan haptiiseja käytännössä. Haptisia viestejä voidaan hyödyntää monille erilaisille asiakasryhmille, muun muassa lapsille, muistisairaille vanhuksille ja liikuntarajoitteisille henkilöille.
Juontaja, Diakonissalaitoksen asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen totesi loppupuheenvuorossaan, että päivän sisältö vastasi Diakonissalaitoksen arvolupaukseen: rakennamme vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa luottamus, osallisuus ja toimijuus vahvistuvat.
”Täällä vallitsee sellainen myönteinen värinä ja iloinen hyrinä”, totesi puolestaan kulttuurisesta vanhustyöstä luennoinut yliopettaja, musiikkiterapeutti ja filosofian tohtori Laura Huhtinen-Hilden.
Lämmin kiitos kaikille mukana olleille ja tervetuloa mukaan taas ensi vuonna!
Palautetta osallistujilta
- Kokemusasiantuntijat ja heidän puheenvuoronsa olivat mielenkiintoisia.
- Hyviä asiantuntijoita ja kiinnostavat aiheet sekä erinomainen tila tarjoiluineen.
- Monipuolinen ohjelma ja hyvät luennoitsijat. Luennot herättivät paljon ideoita.
- Ohjelma oli mielenkiintoinen, monipuolinen ja yleisöä aktivoiva.
- Puitteet ja tarjoilu 10+.
Teksti ja kuvat: Rinnekodit viestintä
